Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolissaan kahdesta asiasta: arvopaperien hintakuplasta ja hitaasta talouskasvusta. IMF:n johtaja Christine Lagarden mukaan alhainen korkotaso on ruokkimassa arvopaperit arvostuskuplaan.
Tästä huolimatta hän on tyytyväinen Euroopan keskuspankin löysempään rahapolitiikkaan. EKP aloitti maaliskuussa mittavan arvopaperien osto-ohjelman.
EKP:n ostot ovat myös painaneet korkoja alas niin paljon, että keskuspankilla on pian ongelma kaivaa esille ostoihin kelpaavia arvopapereita. EKP on ilmoittanut, ettei se osta valtiolainoja, joiden korkotaso on alle sen talletuskoron -0,2 prosenttia. Lähes kolmannes Saksan liikkeelle laskemista valtiolainoista on hinnoiteltu jo tuon tason alle ja 57 prosenttia maan valtiolainoista on jälkimarkkinoilla painuneet negatiivisen koron puolelle.
Matala korkotaso ei miellytä kuitenkaan kaikkia. Suursijoittajiksi laskettavat eläkevakuutusyhtiöt saavat niukat korkotuotot. Ne voivat joutua maksukyvyttömiksi, IMF varoittaa.
– Se on eläkevakuutusyhtiöiden vero, toteaa sijoitusyhtiö Axan vanhempi johtaja Christopher Iggo talouslehti Financial Timesille hyvin matalista koroista.
Vaikka korkotason painuessa velkakirjan myyntiarvo kasvaa, ei niistä haluta kuitenkaan luopua. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei ole. Myyntihaluttomuus voi pakottaa EKP:n muuttamaan osto-ohjelmansa sääntöjä.
Markkinareaktioista huolimatta IMF pitää niukkaa talouskasvua kuplaa suurempana uhkana. EKP ja Japanin keskuspankki ovat molemmat syytämässä rahaa markkinoille arvopaperiostojensa avulla. Euro ja Japanin jeni ovatkin heikentyneet toimien seurauksena. Tämän on ajateltu vauhdittavan talouskasvua niin Euroopassa kuin Japanissakin.
Kolikon toisella puolen kehittyvien maiden talouskasvu on vaarassa erityisesti niillä mailla, joilla on paljon dollarimääräistä velkaa. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut samalla kuin euro ja jeni ovat heikentyneet.
IMF:n mukaan suurten talousmahtien kasvu on silti liian pientä nykyisten vaikeuksien, kuten työttömyyden ja korkean velkaantumisen vuoksi. Lagarden mukaan päättäjät eivät ole löytäneet keinoja saada talouskasvuun vauhtia.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
