Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolissaan kahdesta asiasta: arvopaperien hintakuplasta ja hitaasta talouskasvusta. IMF:n johtaja Christine Lagarden mukaan alhainen korkotaso on ruokkimassa arvopaperit arvostuskuplaan.
Tästä huolimatta hän on tyytyväinen Euroopan keskuspankin löysempään rahapolitiikkaan. EKP aloitti maaliskuussa mittavan arvopaperien osto-ohjelman.
EKP:n ostot ovat myös painaneet korkoja alas niin paljon, että keskuspankilla on pian ongelma kaivaa esille ostoihin kelpaavia arvopapereita. EKP on ilmoittanut, ettei se osta valtiolainoja, joiden korkotaso on alle sen talletuskoron -0,2 prosenttia. Lähes kolmannes Saksan liikkeelle laskemista valtiolainoista on hinnoiteltu jo tuon tason alle ja 57 prosenttia maan valtiolainoista on jälkimarkkinoilla painuneet negatiivisen koron puolelle.
Matala korkotaso ei miellytä kuitenkaan kaikkia. Suursijoittajiksi laskettavat eläkevakuutusyhtiöt saavat niukat korkotuotot. Ne voivat joutua maksukyvyttömiksi, IMF varoittaa.
– Se on eläkevakuutusyhtiöiden vero, toteaa sijoitusyhtiö Axan vanhempi johtaja Christopher Iggo talouslehti Financial Timesille hyvin matalista koroista.
Vaikka korkotason painuessa velkakirjan myyntiarvo kasvaa, ei niistä haluta kuitenkaan luopua. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei ole. Myyntihaluttomuus voi pakottaa EKP:n muuttamaan osto-ohjelmansa sääntöjä.
Markkinareaktioista huolimatta IMF pitää niukkaa talouskasvua kuplaa suurempana uhkana. EKP ja Japanin keskuspankki ovat molemmat syytämässä rahaa markkinoille arvopaperiostojensa avulla. Euro ja Japanin jeni ovatkin heikentyneet toimien seurauksena. Tämän on ajateltu vauhdittavan talouskasvua niin Euroopassa kuin Japanissakin.
Kolikon toisella puolen kehittyvien maiden talouskasvu on vaarassa erityisesti niillä mailla, joilla on paljon dollarimääräistä velkaa. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut samalla kuin euro ja jeni ovat heikentyneet.
IMF:n mukaan suurten talousmahtien kasvu on silti liian pientä nykyisten vaikeuksien, kuten työttömyyden ja korkean velkaantumisen vuoksi. Lagarden mukaan päättäjät eivät ole löytäneet keinoja saada talouskasvuun vauhtia.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
