AP/Lehtikuva, Petros Giannakours
IMF myönsi virheensä – komissio ei
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suomii itseään kiihtyvällä tahdilla. Euroopan komissio sen sijaan pitää itseään erehtymättömänä. Aiemmin IMF julkaisi työpaperin, jossa rahasto pohti ns. fiskaalikertoimen tilaa. Kerroin kertoo kuinka paljon bruttokansantuote putoaa säästötoimien vuoksi. Kreikan kohdalle valittiin kertoimeksi 0,5. Tämä tarkoittaa, että prosentin säästöt pudottavat bruttokansantuotetta vain puoli prosenttia. Näin ollen säästöt löytävät mielekkään leikkauspisteen ja vyönkiristys on perusteltua. IMF kuitenkin havaitsi virheitä ja totesi kertoimen olleenkin yli yksi. Näin säästötoimet pudottaisivatkin bruttokansantuotetta enemmän kuin säästöillä saataisiin hyötyjä. EU:n talouskomissaari Olli Rehn lähettikin paimenkirjeen europäättäjille, jossa hän kertoi, ettei asiaa ole sopivaa pitää esillä, koska se ei ole ”avuliasta”.
Uusin Kreikkaa koskeva IMF:n maaraportti on paikoin hyytävää luettavaa. Ei pelkästään siksi, että Kreikan olot ovat käyneet lohduttomiksi, vaan taustalta alkaa hahmottua selkeämmin erittäin huolestuttava kuvio. Tässä kuviossa mieleen tulee helpostikin tarkoituksellisuus. IMF muutti käytäntöjään siitä, millä ehdoin ja menetelmin rahasto voi myöntää taloudellista tukea taloudellisissa vaikeuksissa oleville maille. Muutokset tehtiin 9.5.2010. Samana päivänä Kreikan ensimmäinen tukiohjelma lyötiin lukkoon. Suomessa lainaohjelmaa olivat ajamassa pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) Perussuomalaiset vastustivat tukiohjelmaa, ja vaativat tukien sijaan Kreikalle velkajärjestelyä. IMF on todennut nyt uudessa raportissaan, että velkasaneeraus olisi pitänyt suorittaa aiemmin (se oli IMF:n perusmenetelmä ennen 9.5.2010), mutta Euroopan komission mielestä tämä olisi johtanut täydelliseen katastrofiin.
Ennennäkemätön ohjelma
IMF kuvaa raportissaan Kreikan tukiohjelman ainutlaatuisuutta seuraavasti:
1. Tukiohjelma oli suurin kautta aikain.
2. Tukiohjelma oli ensimmäinen, jossa kohdemaa oli kiinteässä valuutassa (ei voida devalvoida valuutan ulkoista arvoa.)
3. Ensimmäinen ohjelma ”Troikan” muodossa (Troikka = IMF, Euroopan komissio ja EKP.)
4. Ensimmäinen ohjelma, jossa velkakestävyydelle annettiin poikkeuksellinen liikkumavara.
5. Ensimmäinen ohjelma, jossa IMF:n piti ”peukaloida” omia sääntöjään ja käytäntöjään voidakseen olla mukana.
Näistä vain toinen kohta liittyy suoraan yhteisvaluutta euron tuomiin uusiin haasteisiin. Neljäs ja viides kohta ovat nekin hyvin mielenkiintoisia. Neljäs kohta tarkoitti, ettei Kreikan velkoja leikattu heti, vaan ylioptimistisin kuvitelmin Kreikalle sallittiin suurempi velkalasti kuin koskaan aiemmin. Viides kohta onkin oikeastaan vain edellytys neljännelle kohdalle. IMF:n piti katsoa läpi sormiensa päätähuimaavia velkalukuja ja teeskennellä Kreikan ohjelman olevan ”raiteillaan” pitkän aikaa. Totuus tuli kuitenkin niin IMF:lle kuin Euroopan komissiolle vastaan Kreikan tarvitessa toisen tukiohjelman.
Kreikan ohjelma sisälsi monia hyvin haasteellisia ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka maan piti saada suoritettua yhtä aikaa. Yhtäällä haluttiin suitsia suurta tuhlausta, ja toisaalla tehdä monia uudistuksia. Tässä kohtaa harkinta ilmeisesti petti. Vuoden 2003 maaliskuussa Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin esiteltyä Agenda 2010 -ohjelman Schröder painotti uudistuksia, mutta hän teki tämän julkisen puolen menoja lisäämällä. Vuonna 2003 Saksa rikkoikin Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimusta niin vuotuisen alijäämän kuin kokonaisvelan suhteen. Saksan ohjelma onnistui, mutta Kreikan ei. Tästä voisi päätellä, että Kreikalta vaadittiin yksinkertaisesti liikaa kerralla.
Mikäli Kreikka olisi keskittynyt vain korruption kitkemisen tapaisiin uudistuksiin, maan velkaisuustaso olisi tarvinnut joustovaraa. Näin ei voitu tehdä, koska toivottomiksi käyneet vanhat luotot olisi pitänyt saneerata ensin. Ranskalaisilla ja saksalaisilla pankeilla ja vakuutusyhtiöillä oli huomattavat riskisaatavat Kreikasta. Tukiohjelmilla saatiin näiden riskit siirrettyä julkisten tahojen, kuten Suomen, niskaan. Sitä mukaa kun Troikka myönsi tukieriä Kreikalle, pääsivät yksityiset tahot pois pinteestä. Tätä Euroopan komissio piti ilmeisesti tuona katastrofiskenaariona. Vaaleihin valmistautuva Ranska ei olisi halunnut kiusallista pankkikriisiä kansallisella tasolla ratkottavaksi.
Kreikka-ohjelma meni pahoin metsään
Alkuperäisten fiskaalikertoimien mukaan Kreikan bkt laskisi ohjelman mukaan vain 5,5 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Todellisuudessa kävikin niin, että lasku oli pöyristyttävät 17 prosenttia. Työttömyyden arveltiin pysyvän 15 prosentin alapuolella, mutta nyt virallinen luku on liki 27 prosenttia. Tällaisten lukujen edessä kuka tahansa pystyy helposti toteamaan, että ohjelma epäonnistui pahasti. Euroopan komissio ei kuitenkaan myönnä epäonnistumista.
Ohjelma ei toki ole epäonnistunut kaikilta osin, Kreikka on saanut talouttaan selkeästi parempaan kuntoon kuin mitä se oli lähtiessä. Hinta on vain ollut niin järkyttävä, että europarlamentaarikko Tarja Cronbergin (vihr.) mukaan kansainvälinen Punainen Risti on luokitellut Euroopan humanitaarisen kriisin alueeksi.
IMF kertoo, miten poliittiset syyt vaikuttivat ohjelman kariutumiseen. IMF toteaa, että ohjelma olisi pitänyt venyttää alun perinkin pidemmälle ajalle, jolloin ohjelmasta ei olisi tullut liian vaativa liian nopeassa tempossa. Tähän olisi kuitenkin pitänyt varata entistä enemmän varoja, eikä poliittisista syistä tähän haluttu lähteä. Samaten poliittiset seuraamukset velkojen saneerauksesta eivät tulleet kyseeseen. Huonosti ideoitu ”ennennäkemätön ohjelma” oli siten tuomittu epäonnistumaan.
HENRI MYLLYNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää