LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti raportissaan Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.
Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle – 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa ylittää menokehyksen 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
– Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, Vihriälä kirjoitti keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku
Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”
Hakkarainen: Keskustalaiset väittävät, että liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä onnistuu ilman bensiinin ja dieselin tuntuvia hinnankorotuksia – ”Tietävät valehtelevansa”
Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi
Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: “Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”
Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää