

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti raportissaan Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.
Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle – 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa ylittää menokehyksen 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
– Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, Vihriälä kirjoitti keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Hakkarainen: Keskustalaiset väittävät, että liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä onnistuu ilman bensiinin ja dieselin tuntuvia hinnankorotuksia – ”Tietävät valehtelevansa”

Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: “Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää