LEHT IKUVA
IMF euromaille: Kreikan velkoja on leikattava
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Euroopan osaston johtaja Poul Thomsen kertoi euromaille, että näiden on leikattava Kreikan velkoja. IMF on varoittanut vetäytyvänstä Kreikan ohjelmasta pois ilman Kreikan velkasaneerausta. IMF:n mukanaolo Kreikan lainaohjelmassa on poliittisesti tärkeää. Saksassa ja Suomessa on nimenomaisesti korostettu IMF:n asiantuntevuutta.
IMF on aiemminkin ilmoittanut vetäytyvänsä pois Kreikan tukiohjelmasta. Euromaat saivat taivuteltua IMF:n pysymään lainaohjelmassa luvaten Kreikalle velkahelpotuksia, mikäli Kreikka onnistuu saamaan perusylijäämäisen budjetin. Perusylijäämässä ei huomioida lainanhoitokustannuksia.
Kreikka saavutti perusylijäämän vuonna 2013, mutta Kreikan velkoja ei ole leikattu tämän jälkeen. Vuoden 2013 perusylijäämä tosin saavutettiin räätälintyönä. Perusylijäämän laskentatapa poikkesi tuolloin kaikkien muiden EU-maiden laskentatavasta.
Kreikan tilanne heikkenee taas
IMF:n laskelmien mukaan Kreikan perusylijäämä on kääntymässä tänä vuonna reippaasti alijäämäiseksi. Tämä tietäisi velkamäärän absoluuttista nousua. Samaan aikaan Kreikan talouden perusta alkaa horjua, mikä tietäisi talouden kääntyvän laskusuuntaan. Tutkimuslaitos Markitin ostopäällikköindeksi vahvistaa Kreikan teollisuuden supistuvan.
IMF:n näkemyksen mukaan Kreikan velka ei ole kestävällä pohjalla. Rahaston tulisi tällöin sääntöjensäkin puolesta irtautua lainaohjelmasta.
Ilman tukirahoitusta Kreikan arvellaan joutuvan maksukyvyttömäksi vielä toukokuun aikana. Kreikalta erääntyy nimenomaan IMF:lle toukokuussa ensimmäisen tukipaketin luottoja.
Kreikan talouden alamäki kasvattaa kaavailussa olevan kolmannen tukipaketin määrää. Aiempien arvioiden mukaan Kreikka tarvitsisi kolmannessa paketissaan noin 30-50 miljardin euron rahoitustuen.
Moni europäättäjä on todennut toistuvasti, että sopu Kreikan ohjelmasta on vielä kaukana. Nyt sovintoa haetaan siitä syystä, että euromaiden valtiovarainministerit saisivat ostettua itselleen lisää aikaa.
Europäättäjien katseet ovat kääntymässä toiveikkaina Euroopan keskuspankin suuntaan. Mikäli EKP hyväksyisi enemmän Kreikan lyhytaikaisia velkatositteita taseeseensa, voisi Kreikka kasvaneella velkarahalla sinnitellä muutaman kuukauden.
EKP on kuitenkin tähän asti suhtautunut ajatukseen torjuvasti. EKP:n mielestä Kreikan velkaa ostavat ainoastaan kreikkalaispankit. EKP tulkitsee rahoittavansa tällöin Kreikkaa pankkien kautta. EKP ei saisi rahoittaa jäsenmaitaan.
Huonoon avioliittoon avioero?
Financial Timesin vakiokolumnisti Gideon Rachman toteaa, että euro on epäonnistunut poliittisissa pyrkimyksissään. Euron piti luoda poliittista yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä euroministerit ovat jo sättineet Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakisia.
Eurosta on tullut Kreikalle kuin huonotapainen aviopuoliso. Useimmiten riitaiseen avioliittoon haetaan ratkaisua eron kautta.
Rachman ymmärtää Kreikan euroeron olevan kallista toteuttaa. Tästä huolimatta pitkällä aikavälillä Kreikka voisi päästä jaloilleen. Kreikkalaiset saisivat vähintäänkin päätäntävallan takaisin itselleen. Päätäntävallan palautuminen voisi Rachmanin mukaan vieläpä terästää kreikkalaista politiikkaa.
Rachman arvelee, että euromaat eivät haluaisi päästää Kreikkaa omille teilleen sen vuoksi, että Kreikka toipuisikin euroalueen ulkopuolella. Muut vaikeuksissa olevat euromaat voisivat lähteä yhteisvaluutasta samoin toivein.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää