Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua rahallisesti Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Lehti on saanut käsiinsä IMF:n keskiviikkoisen kokouksen erittäin luottamukselliseksi kirjatun muistion, jonka perusteella IMF katsoo Kreikan velan olevan kestämättömällä tasolla, eikä uudelle lainaohjelmalle ole perusteita.
IMF toteaa Kreikan toteuttaneen uudistuksia liian laiskasti, jotta maa saisi taloutensa kuntoon. Tästä huolimatta IMF on osallisena lainaneuvotteluissa.
Saksan parlamentin ei välttämättä uskota myöntyvän Kreikan kolmanteen, noin 86 miljardin euron kokoiseen lainapakettiin IMF:n jäädessä siitä pois. IMF:n vaatimuksena mukaan tulolleen on Kreikan velkojen merkittävä huojennus.
Saksassa ja muissa velkojamaissa velkojen anteeksiantoon suhtaudutaan nihkeästi. Esimerkiksi toisen lainaohjelman ohessa Suomen ja kreikkalaispankkien välille solmittu tuotonvaihtosopimus ei laukeaisi Suomen hyväksi vapaaehtoisessa luottojen anteeksiannossa.
IMF:n Saksan edustaja oli yrittänyt taivuttaa rahastoa olemaan euromaiden kanssa mukana lainaohjelmassa. Nyt Saksan parlamentti joutunee äänestämään lainaohjelmasta tietäen, ettei IMF aio olla mukana ohjelmassa.
IMF ilmoitti aiemmin, että sen toinen lainaohjelma lopetetaan ennen sen normaalia päättymistä. Ohjelman oli tarkoitus kestää aina ensi vuoden maaliskuulle. IMF:n mukaan ohjelma ei ole edistynyt toivotulla tavalla, ja että Kreikka tuskin pääsee yksityisille lainamarkkinoille ohjelman avulla.
Kreikkalaiset pelkäävät, että Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ei aidosti edes haluaisi Kreikalle kolmatta lainaohjelmaa. He arvelevat, että neuvotteluja käydään vain muodon vuoksi.
Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis taas epäilee IMF:n jättävän lainaohjelman, vaikka lainasopimukseen asti nyt päädyttäisiinkin. Varoufakis kertoo, että IMF on jo kahdesti rikkonut omia sääntöjään Kreikan lainaohjelmien kanssa, mutta tuskin tätä tekee enää kolmatta kertaa.
– Tohtori Schäublella ja IMF:llä on yhteinen tavoite: he eivät halua tämän ohjelman menevän toteutukseen, Varoufakis summaa.
IMF:n muistion mukaan rahaston Euroopan ulkopuoliset maat ovat nyt huolissaan rahaston maineesta. IMF:n mukaan kolmanteen ohjelmaan ei voida mennä, sillä Kreikka ei täytä kahta pääkriteeriä neljästä.
IMF on aiemmin osallistunut ohjelmiin katsomalla sääntöjään läpi sormien. IMF on perustellut poikkeuksellista toimintaansa sillä, että tuolloin koko maailmantalous oli uhattuna eurokriisin alkuvuosina. Rahaston mielestä nyt vastaavaa vaaraa ei enää ole, eikä rahaston tule siksi enää joustaa säännöistään.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
