Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei aio osallistua rahallisesti Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Lehti on saanut käsiinsä IMF:n keskiviikkoisen kokouksen erittäin luottamukselliseksi kirjatun muistion, jonka perusteella IMF katsoo Kreikan velan olevan kestämättömällä tasolla, eikä uudelle lainaohjelmalle ole perusteita.
IMF toteaa Kreikan toteuttaneen uudistuksia liian laiskasti, jotta maa saisi taloutensa kuntoon. Tästä huolimatta IMF on osallisena lainaneuvotteluissa.
Saksan parlamentin ei välttämättä uskota myöntyvän Kreikan kolmanteen, noin 86 miljardin euron kokoiseen lainapakettiin IMF:n jäädessä siitä pois. IMF:n vaatimuksena mukaan tulolleen on Kreikan velkojen merkittävä huojennus.
Saksassa ja muissa velkojamaissa velkojen anteeksiantoon suhtaudutaan nihkeästi. Esimerkiksi toisen lainaohjelman ohessa Suomen ja kreikkalaispankkien välille solmittu tuotonvaihtosopimus ei laukeaisi Suomen hyväksi vapaaehtoisessa luottojen anteeksiannossa.
IMF:n Saksan edustaja oli yrittänyt taivuttaa rahastoa olemaan euromaiden kanssa mukana lainaohjelmassa. Nyt Saksan parlamentti joutunee äänestämään lainaohjelmasta tietäen, ettei IMF aio olla mukana ohjelmassa.
IMF ilmoitti aiemmin, että sen toinen lainaohjelma lopetetaan ennen sen normaalia päättymistä. Ohjelman oli tarkoitus kestää aina ensi vuoden maaliskuulle. IMF:n mukaan ohjelma ei ole edistynyt toivotulla tavalla, ja että Kreikka tuskin pääsee yksityisille lainamarkkinoille ohjelman avulla.
Kreikkalaiset pelkäävät, että Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ei aidosti edes haluaisi Kreikalle kolmatta lainaohjelmaa. He arvelevat, että neuvotteluja käydään vain muodon vuoksi.
Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis taas epäilee IMF:n jättävän lainaohjelman, vaikka lainasopimukseen asti nyt päädyttäisiinkin. Varoufakis kertoo, että IMF on jo kahdesti rikkonut omia sääntöjään Kreikan lainaohjelmien kanssa, mutta tuskin tätä tekee enää kolmatta kertaa.
– Tohtori Schäublella ja IMF:llä on yhteinen tavoite: he eivät halua tämän ohjelman menevän toteutukseen, Varoufakis summaa.
IMF:n muistion mukaan rahaston Euroopan ulkopuoliset maat ovat nyt huolissaan rahaston maineesta. IMF:n mukaan kolmanteen ohjelmaan ei voida mennä, sillä Kreikka ei täytä kahta pääkriteeriä neljästä.
IMF on aiemmin osallistunut ohjelmiin katsomalla sääntöjään läpi sormien. IMF on perustellut poikkeuksellista toimintaansa sillä, että tuolloin koko maailmantalous oli uhattuna eurokriisin alkuvuosina. Rahaston mielestä nyt vastaavaa vaaraa ei enää ole, eikä rahaston tule siksi enää joustaa säännöistään.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
