LEHTIKUVA
Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”
Ilmastovuosikertomuksen käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on nostanut esille tarpeen arvioida jatkossa myös kansallisten ilmastotavoitteiden tasoa. Tämänhetkisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi käytännössä maatalouden tuotantomäärien leikkaamista, joka vaikuttaisi negatiivisesti Suomen huoltovarmuuteen.
– Ilmastotoimet tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti sekä alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heikentyä. Maatalouden kannattavuus ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Jos tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, silloin niitä pitää tarkastella uudestaan, valiokunnan puheenjohtaja Jenna Simula kommentoi.
– Maatalouden aiheuttamat, ilmastolle ongelmallisena pidetyt päästöt ovat pääasiassa peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä. Näistä päästöistä on vaikea vähentää ilman, että vaarannetaan kansallinen huoltovarmuus, sillä se vaatisi tuotantomäärien pudottamista, kansanedustaja Antti Kangas huomauttaa.
Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi merkittävää nettonielujen kasvua ja päästöjen nopeaa vähenemistä. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2035, mitä on pidetty hyvin kunnianhimoisena. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tarpeellisena uudelleenarvioida myös kansallisia ilmastotavoitteita eikä valmistella vain mahdollisia lisätoimia.
Valiokunta on ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa huolissaan myös ilmastotoimien vaikutuksesta maatalouden kannattavuuteen, joka on äärimmäisen huonoissa kantimissa jo nyt.
– Jatkossa ilmastovuosikertomuksessa olisi tärkeää tarkastella ilmastotoimien vaikutusta maatalouden kannattavuuteen sekä kansalliseen huoltovarmuuteemme. Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto, kansanedustaja Kike Elomaa korostaa.
Metsien tehtävä ei ole toimia vain hiilinieluina
Valiokunta korostaa metsänomistajien oman päätösvallan merkitystä metsienhoidossa. Ilmastotoimien pitää lausunnon mukaan olla sellaisia, että ne ovat omistajille myös taloudellisesti järkeviä, eikä metsiä muutoinkaan tule pitää vain hiilinieluina.
Esiin nostettiin myös huoli kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden heikentymisestä.
– Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, puuta. Jos sitä ei ole Suomessa tarjolla, silloin teollisuus suuntautuu muualle. Yleensä vieläpä maihin, jotka saastuttavat enemmän ja jotka vähät välittävät esimerkiksi metsäkadosta. Siksi kotimaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä on todella pidettävä huolta, sanoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Antti Kangas Ruoantuotanto hiilineutraalisuustavoite ilmastotoimet ilmastovuosikertomus metsänhoito Hiilinielut ilmastotavoitteet päästöt Hallitusohjelma Kike Elomaa Jenna Simula Metsäteollisuus Laura Huhtasaari Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valiokunnan puheenjohtaja Simula Zagrebissa: “Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä”
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto
Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: “Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”
Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset
Vihreään ilmastorahastoon leikkaus
Suomen ilmastotoimien “romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista
Lapin lentoturismi syynissä – ministeri Ranne: ”Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla”
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: “Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää