LEHTIKUVA
Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”
Ilmastovuosikertomuksen käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on nostanut esille tarpeen arvioida jatkossa myös kansallisten ilmastotavoitteiden tasoa. Tämänhetkisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi käytännössä maatalouden tuotantomäärien leikkaamista, joka vaikuttaisi negatiivisesti Suomen huoltovarmuuteen.
– Ilmastotoimet tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti sekä alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heikentyä. Maatalouden kannattavuus ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Jos tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, silloin niitä pitää tarkastella uudestaan, valiokunnan puheenjohtaja Jenna Simula kommentoi.
– Maatalouden aiheuttamat, ilmastolle ongelmallisena pidetyt päästöt ovat pääasiassa peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä. Näistä päästöistä on vaikea vähentää ilman, että vaarannetaan kansallinen huoltovarmuus, sillä se vaatisi tuotantomäärien pudottamista, kansanedustaja Antti Kangas huomauttaa.
Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi merkittävää nettonielujen kasvua ja päästöjen nopeaa vähenemistä. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2035, mitä on pidetty hyvin kunnianhimoisena. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tarpeellisena uudelleenarvioida myös kansallisia ilmastotavoitteita eikä valmistella vain mahdollisia lisätoimia.
Valiokunta on ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa huolissaan myös ilmastotoimien vaikutuksesta maatalouden kannattavuuteen, joka on äärimmäisen huonoissa kantimissa jo nyt.
– Jatkossa ilmastovuosikertomuksessa olisi tärkeää tarkastella ilmastotoimien vaikutusta maatalouden kannattavuuteen sekä kansalliseen huoltovarmuuteemme. Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto, kansanedustaja Kike Elomaa korostaa.
Metsien tehtävä ei ole toimia vain hiilinieluina
Valiokunta korostaa metsänomistajien oman päätösvallan merkitystä metsienhoidossa. Ilmastotoimien pitää lausunnon mukaan olla sellaisia, että ne ovat omistajille myös taloudellisesti järkeviä, eikä metsiä muutoinkaan tule pitää vain hiilinieluina.
Esiin nostettiin myös huoli kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden heikentymisestä.
– Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, puuta. Jos sitä ei ole Suomessa tarjolla, silloin teollisuus suuntautuu muualle. Yleensä vieläpä maihin, jotka saastuttavat enemmän ja jotka vähät välittävät esimerkiksi metsäkadosta. Siksi kotimaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä on todella pidettävä huolta, sanoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Antti Kangas Ruoantuotanto hiilineutraalisuustavoite ilmastotoimet ilmastovuosikertomus metsänhoito Hiilinielut ilmastotavoitteet päästöt Hallitusohjelma Kike Elomaa Jenna Simula Metsäteollisuus Laura Huhtasaari Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valiokunnan puheenjohtaja Simula Zagrebissa: “Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä”
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto
Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: “Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”
Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset
Vihreään ilmastorahastoon leikkaus
Suomen ilmastotoimien “romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista
Lapin lentoturismi syynissä – ministeri Ranne: ”Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla”
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: “Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.