Taidemaalari Salomon van Ruysdaelin näkemys 1600-luvun Alankomaista. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Tänään taitetaan peistä metsistä ja niiden hiilinieluista tai nielujen puuttumisesta, mutta ei mitään uutta auringon alla. Jo 1600-luvulla käytiin kiivasta keskustelua luonnon ja ilmaston muuttumisesta.
Euroopassa elettiin tuolloin “Pientä jääkautta” (n. 1350–1850). Sen vaikutuksesta talvet kylmenivät ja satojen heikentyessä yhteiskunnat kokivat rajuja mullistuksia, kertoo Fokus-media.
Erityisesti vuodet 1695-1697 olivat Pohjois-Euroopassa harvinaisen kylmiä. Suomessakin viljasadot jäivät epätavallisen niukoiksi tai menetettiin jopa kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa jopa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin.
1600-luvulla käytiin ideologinen kiista luonnon tilasta: piispa Godfrey Goodman näki luonnon rappeutumisen Jumalan rangaistuksena ihmisen synneistä, kun taas George Hakewill puolusti luonnon jatkuvaa kehittymistä ja ihmisen kykyä selviytyä teknologian avulla.
llmaston kylmenemisen syistä on eri teorioita, kuten auringon aktiivisuuden heikentyminen. Historioitsija Philipp Blomin mukaan kylmä kausi vaikutti yhteiskuntien kehitykseen, sillä seurauksena oli nälänhätää, levottomuuksia ja jopa noitavainoja.
Samaan aikaan se kuitenkin vauhditti tieteellistä vallankumousta, teollistumista sekä mahdollisti tiedon ja valistuksen leviämisen yhä laajemmille kansalaispiireille.
Karkeasti ottaen on olemassa kolme tapaa suhtautua ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen. Ensimmäinen ajatussuunta kannattaa kulutuksen vähentämistä ja paluuta yksinkertaisempaan elämään. Toinen joukko ajattelee päin vastoin ja uskoo, että vihreä kasvu ja uusi teknologia ratkaisevat ongelman. Kolmas yhteenliittymä haluaa jatkaa vanhaan malliin.
Ensimmäiset suhtautuvat epäluuloisesti liialliseen teknologiauskoon ja katsovat, että kasvuajattelu koituu kohtaloksemme. Toiset eivät näe muuta ulospääsyä ongelmasta kuin teknologisen kehityksen. Kolmas ajatussuunta ei pidä ihmisen vaikutusta ilmastoon todellisena saatikka kohtalonkysymyksenä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
