Ilkka Matinpalon Saksan terveiset: työntekijät ja työnantajat samalle puolelle pöytää

Ilkka Matinpalon (ps.) mukaan Suomessa on rakennettu keinotekoinen vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välille:

– Täällä kinastellaan siitä, onko palkankorotus suuruudeltaan yksi vai kaksi prosenttia. Suomessa keskustelu kumpuaa edelleen samoista lähtökohdista kuin silloin kun proletariaattia riistettiin pienillä palkoilla, pitkillä työajoilla ja huonoilla olosuhteilla. Tänä päivänä Saksassa yrityksissä, joissa palkoista on vapaa oikeus sopia, asennetaso on tyystin erilainen. Työntekijät ja työnantajat ovat Saksassa samalla puolella pöytää. Tämä on hyvin olennainen ero suomalaiseen korporativismiin verrattuna.

Suomessa pidetään Matinpalon mukaan yllä teatteria, että työntekijöiden ja työnantajien intressit olisivat muka jotenkin ristikkäiset. Saksassa monilla aloilla tänä päivänä suorastaan kilpaillaan työntekijöistä, Matinpalo summaa.

– Saksassa yritysjohtaja, joka ei pidä huolta työntekijöittensä kilpailukykyisestä palkkauksesta on pian entinen yritysjohtaja. Jos vastakkainasettelua halutaan nähdä tällaisessa yhteiskunnassa, jossa palkoista on vapaus sopia, se käydään yhteiskunnan kakuntekijöiden ja kakunjakajien välillä.

Perussuomalaisten riveistä europarlamenttipaikkaa tavoitteleva Ilkka Matinpalo heittääkin ilmaan kysymyksen: ”Kuinka vakavaksi Suomessa tilanteen on mentävä ennen kuin tabuja tältä osin ryhdytään purkamaan?”

Matinpalo kommentoi Saksan mallia viime viikolla järjestetyssä Heikki Koskenkylän kirjoittaman kirjan julkistustilaisuudessa. Suomen Pankin osastopäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Koskenkylä pyysi tilaisuudessa Ilkka Matinpaloa kertomaan, toimisiko Saksan malli Suomessa.

Saksa tunnusti tosiasiat – korkea työllisyysaste varmistaa tasaisen tulonjaon

Valt.tri Koskenkylä kertoi tilaisuudessa, että Suomen hyvinvoinnin ja tulonjaon tasaisuuden kannalta on parasta, että ihmiset ovat töissä vaikka pienellä palkalla. Vaikka kuinka paljon haluttaisiin, korkeammalle jalostusasteelle on mahdotonta päästä yhtäkkiä. Työllisyys on “pakko rakentaa alempaa”.

Koskenkylä hämmästelee, että jos jopa Saksa joutui nöyrtymään ja tunnustamaan tosiasiat, niin miten Suomi pystyisi selviämään ilman vastaavaa tosiasioiden tunnustamista.  Saksassa sosialistit toteuttivat kyseisen uudistuksen.

Koskenkylä toteaa, että Saksassa uudistuksen seurauksena vaihtotaseen ylijäämä on peräti 7 % BKT:sta. Koskenkylä heittää ilman kysymyksen onko kiinnitetty huomiota siihen, että Saksan ylijäämä oli vuosi sitten absoluuttisesti suurempi kuin Kiinan, Saksassa vaihtotaseen kumulatiivinen ylijäämä oli 250 miljardia dollaria kun se Kiinassa oli 180 miljardia dollaria.

– Jos tällainen Saksan kokoinen vahva talous joutui uudistamaan työmarkkinansa ja nöyrtymään taloudellisten realiteettien edessä ja purkamaan yleissitovuuden niin miten Suomessa voidaan kuvitella, että sama ei olisi edessä, Koskenkylä summaa.