LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ikärasismia vai lääketieteellistä harkintaa: Pääsevätkö ikäihmiset riittävän helposti tekonivelleikkauksiin?
Usein julkisessa terveydenhoidossa asiakkaat eivät koe saavansa sellaista hoitoa kuin haluaisivat. Monesti tuntuu, että lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, ja aina ei ole kyse kieliongelmista. Pekan tarina on kertomus kahden vuoden kipu- ja poliklinikkakierteestä ennen tekonivelleikkaukseen pääsyä.
Hämeenlinnalainen Pekka, 71, otti yhteyttä Suomen Uutisiin kertoakseen omasta, kahden vuoden tuskien taipaleestaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.
Pekka kertoo satuttaneensa oikean olkapäänsä vuonna 1991 kaatuessaan liukkailla. Tuloksena oli lievä revähdys, mutta vuosien myötä olkapään liikkuvuus jatkuvasti huononi, kunnes olkapäähän ilmaantui kova patti vuonna 2016. Olkapäästä otettiin magneettikuvat ja ortopedi poisti patin Kanta-Hämeen keskussairaalassa, mutta patti uusiutui muutaman kuukauden kuluttua.
Lääkkeistä sisäinen verenvuoto
Sen jälkeen patti poistettiin useaan kertaan. Olkapäässä oli jatkuvaa kipua ja sisäistä verenvuotoa. Pekka kertoo, että loppuvuodesta 2017 ortopedi otatti uudet magneettikuvat ja totesi, että olkapää vaatii ison leikkauksen ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.
Jouluna 2017 Pekka kurotti jotain ylähyllyltä, jolloin olkapäähän tuli äkillinen, kova kipu ja verenvuoto. Pekka meni ensiapuun, mutta lääkäri ei pyytänyt edes ottamaan paitaa pois vaan määräsi vahvoja kipulääkkeitä, jotka Pekan mukaan vain lisäsivät sisäistä verenvuotoa. Miehen koko oikea ylävartalo oli “muniin asti musta” verenvuodosta.
Hemoglobiini laski ja Pekalle annettiin lisää verta pariin otteeseen hänen ollessaan 4 vuorokautta sairaalassa tutkittavana.
Leikkaus vai pillereitä
Tämän jälkeen Pekan olkapäähän päätettiin tehdä tähystysleikkaus. Pekka oli jo valmisteltu leikkaukseen, kun leikkaava lääkäri sanoi papereita ja kuvia tutkittuaan, ettei tälle voida mitään tähystyksessä tehdä.
– Ei muuta kuin omat vaatteet päälle ja takaisin kotiin, Pekka kertoo.
Kipu ja vuotoherkkyys pahenivat jatkuvasti. Pekalle määrättiin lisää vahvoja, huumaavia kipulääkkeitä.
– Ei ne olkapäätä paranna, Pekka sanoo.
Lopulta Pekka meni yksityiselle. Siellä lääkäri katsoi vuonna 2016 otettuja magneettikuvia ja lausuntoja ja totesi heti, että ei tähän auta muu kuin tekonivel. Hän lähetti Pekan saman yksityisen lääkäriaseman toimipisteeseen Turkuun, jossa kokenut ortopedi tutki tilanteen. Sieltä Pekka sai lähetteen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
– Tyksin ortopedi sanoi myös heti, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin tekonivel, Pekka kertoo.
Kahden vuoden kärsimys loppui
Syksyllä 2018 Pekalle tehtiin tekonivelleikkaus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Olkapää kuntoutui nopeasti ja kivut loppuivat. Pekka on sitä mieltä, että Kanta-Hämeen keskussairaalan ortopedin olisi pitänyt lähettää hänet tekonivelleikkaukseen jo 2016 tai viimeistään syksyllä 2017. Näin olisi olisi vältetty pitkä tuskien tie, monet poliklinikkakäynnit ja kahden vuoden lääkekulut, jotka olivat Pekan mukaan noin 4 000 euroa.
– Syötettiin sellaisia huumelääkkeitä, joista sanotaan, että niiden määräämistä ihmisille pitäisi nykyään välttää riippuvuuksien takia, Pekka kertoo. Ja eihän ne olkapäätä paranna.
Pekan mielestä alkuperäisen hoitavan lääkärin olisi pitänyt tietää jo 2016 otettujen kuvien perusteella olkapään tilanne. Pekka kokee, että hänelle ei riittävän selkeästi kerrottu mahdollisuudesta teettää olkapäähän tekonivel.
– En minä edes tiennyt, että olkapäähänkin voidaan tehdä tekonivel. Lääkäri sanoi vain, että “iso leikkaus, iso leikkaus”, mutta ei kirjoittanut lähetettä minnekään.
– Kyllä lääkärin pitäisi enemmän tietää kuin potilaan, Pekka sanoo.
Tekonivelleikkauksen viivästymiseen tyytymättömänä Pekka teki potilasvahinkoilmoituksen potilasvahinkokeskukselle.
Ikärasismia?
Vastineessaan potilasvahinkoilmoitukseen alkuperäinen hoitava lääkäri kirjoittaa, että kyseessä on “kohta 81 vuotta täyttävä mies”, jolla runsaasti perussairauksia, kuten sepelvaltimotauti, aiempi ohitusleikkaus ja diabetes.
Lääkärin mielestä Pekan hoitoonhakeutumisen syy oli ollut solisluunivelen kulumatauti eikä olkanivelen kulumatauti. Lääkärin näkemyksen mukaan “olkanivelen todettu kulumatauti ei ole potilasta häirinnyt”. Hänen mielestään potilasta on yritetty hoitaa mahdollisimman hyvin. Myös potilasvakuutuskeskus oli sitä mieltä, että hoitovirhettä ei ole tapahtunut.
Pekka huomauttaa, että lääkärin vastineessa Pekalle on tullut kymmenen vuotta liikaa ikää. Jos lääkärillä on ollut väärä mielikuva Pekan todellisesta iästä, se on Pekan mielestä saattanut vaikuttaa hoitopäätöksiin.
– Siitä ilmeni, että hänen mielestään tämän ikäistä ei kannattanut enää leikata, Pekka sanoo.
Omasta mielestään Pekka on ikäisekseen (71 vuotta) hyväkuntoinen. Nyt, vajaa vuosi leikkauksen jälkeen hän pärjää yhä yksin omakotitalossaan. Olkapää on kivuton ja liikkuu hyvin, ja Pekka ei tarvitse enää kipulääkkeitä.
Potilaan ymmärrettävä hoitopäätökset
Tapauksessa oli selvästi ollut ongelmia lääkärin ja potilaan välisessä kommunikaatiossa ja näkemyseroja siitä, mikä se perimmäinen vaiva on oikeasti ollut.
Suomen Uutiset otti yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasasiamieheen. Tiina Ketola-Mäcklin
korostaa, että hän ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.
– Potilaan oikeusturvan kannalta on ilman muuta tärkeää, että hoitopäätöksistä keskustellaan potilaan kanssa ja että hoitopäätösten tai -linjausten perusteet tuodaan potilaalle avoimesti ja ymmärrettävässä muodossa esiin, potilasasiamies Ketola-Mäcklin toteaa.
Hoitoon liittyvä informointi on potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin kirjattu normi ja siihen on siten suhtauduttava asian edellyttämällä vakavuudella.
Tekonivelleikkaus on kallis operaatio, jonka suorittamista vanhemmille ihmisille harkitaan tapauskohtaisesti.
– Minulle on työni puolesta syntynyt vaikutelma, että julkisessa terveydenhuollossa tekonivelleikkausten tarpeen arviointi tapahtuu nimenomaan lääketieteellisin perustein ja potilaskohtaiset yksilölliset seikat huomioiden, potilasasiamies, Ketola-Mäcklin sanoo.
“Ei hoidettu sairautta vaan juoksutettiin”
Pekan tilanne on nyt hyvä. Hän on kuitenkin vielä hieman katkera kahden vuoden sairaalakierteestä ja siitä, että hän “joutui syömään huumelääkkeitä” koviin kipuihinsa.
– Olisi sairautta voitu hoitaa eikä juoksuttaa, Pekka sanoo.
Pekalla on terveiset EU-puheenjohtajakauttaan hoitavalle Suomen hallitukselle.
– EU:ssa Suomi pyrkii aina laittamaan koko maailman asiat kuntoon. Laittaisitte mieluummin suomalaisten asiat kuntoon ensin.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoitopäätös sairaudet potilasvahinkokeskus ikärasismi ensiapu potilas lääkäri leikkaus Terveydenhoito
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: ”Aikamme suuri kysymys on, onko valtion tehtävä puolustaa omiaan, vai onko sen tehtävä toimia koko maailman sosiaalitoimistona”
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Maahanmuuton kulut jopa 3,2 miljardia vuodessa – jo murto-osalla saisi hoitajamitoituksen kuntoon
PS:n Arja Juvonen: Hallitus vähättelee potilasvahinkojen ja hoitovirheiden suurta määrää
Väitöskirja vahvistaa, että maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito on usein puutteellinen – Purra: Kärsijöinä erityisesti ikääntyneet
Tavio huolissaan pankkipalvelujen saatavuudesta: “Verkkopalveluilla ei pidä kokonaan korvata perinteistä asiakaspalvelua”
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään
Yhdysvaltain vaalikampanja jatkuu tiukkana ja repivänä. Kamala Harris pyrkii nyt vetoamaan erityisesti mustiin miehiin, joiden keskuudessa hänen kannatuksensa on selvästi alempi kuin aiemmilla demokraattiehdokkailla. Harris lupaa muun muassa laillistaa marihuanan ja luoda mustille miehillä "uusia mahdollisuuksia" mariahuanabisneksessä.