Ihmisläheinen asuntopolitiikka on mahdollista: Perheasunnon vuokra Wienissä 600€/kk
Eurooppalaiset suurkaupungit ovat tunnettuja hävyttömistä vuokristaan, asuntokuplista ja ennen kaikkea huutavasta asuntopulasta. Itävallassa kaikki on toisin. Wienissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja löytyy lähes kaikille, Dagens Nyheter kertoo.
Kolme huonetta ja keittiö, uudessa talossa, sijainti kelvollinen, vuokra runsaat 600 euroa kuussa. Niin, tässä ylimmän kerroksen asunnossa on terassi höystettynä huikealla näköalalla kohti Wienin keskustaa. Asuintalon katolla on tietty uima-allas asukkaiden yhteiseen käyttöön. Asuntoon muuttanut perhe joutui odottamaan toiveensa toteutumista kokonaista puoli vuotta.
– Odotusaika oli mielestäni aika pitkä, sillä muutin tänne yksiöstä, jota jonotin vain muutamia viikkoja, sanoo Jassi Halilovic, joka muutti isompaan asuntoon yhdessä kolmivuotiaan poikansa kanssa.
Wienin hyvä asuntotilanne ei ole sattumaa, vaan se lähtee aidosta halusta tehdä huokeasta ja laadukkaasta asumisesta jokaisen peruswieniläisen oikeus. Kaupungin kahdesta miljoonasta asukkaasta 60 prosenttia asuu Expressen-lehden mukaan vuokralla. Kaupunki subventoi vuokria sekä 220 000 itse omistamassaan asunnossa, että 200 000 yksityisen vuokranantajanomistamassa asunnossa.
Halpaan asumiseen oikeuttavat tulorajat ovat kohtuullisen korkeat, yksinasuvalla 3 000€/kk ja 4 500€/kk kahden henkilön taloudella. Kyseessä ovat nettotulot eli lähes kaikki vuokra-asunnon haluavat täyttävät kriteerit. Rahat subventioihin haalitaan veroilla: Jokainen wieniläinen maksaa 0,5 prosenttia tuloistaan asuntoveroa ja myös valtio tukee vuokra-asumista. Rahat käytetään lyhentämättömänä uusien asuntojen rakentamiseen ja vanhojen korjauksiin.
Wienin kaupunki ei ole kuuna kullan valkeana myynyt yhtäkään vuokrataloa omistusasunnoiksi. Asiasta ei ole koskaan käyty edes keskustelua. Ja sokeri pohjalla: Koska vuokra-asuntoja on paljon ja ne ovat jakautuneet tasaisesti ympäri kaupunkia niin asuinalueiden eriytymistä ja slummiutumista ei ole kaupungissa tapahtunut.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää