Hyytävä suhdanne-ennuste: maailmantalous kuilun partaalla

Riippumattoman analyysiyhtiö GnS Economicsin uunituore suhdannekatsaus ennustaa maailman talouden olevan käännepisteessä. Kiinan talous on ollut likimain ainoa kasvuveturi viimeisten vuosien aikana, mutta maan talouskasvu on vaarassa yskiä. Ennusteen mukaan Suomen talous hiipuu inauksen pakkaselle kahtena seuraavana vuonna – jos kaikki käy parhain päin. Mutta maailman talous voi tippua myös kuiluun ja tuolloin Suomen taloudesta katoaisi yli kymmenesosa ensi vuonna ja vielä lähes kahdeksan prosenttia vuonna 2019. Tällainen pudotus olisi todellinen painajainen.

GnS:n suhdannekatsaus pureutuu Kiinan talouden ongelmiin, suurten keskuspankkien toimiin ja mahdollisiin reaktioihin ja yritysten elinvoimaisuuteen nollakorkoisessa ympäristössä. Suomen talous on herkkä maailman talouden tilaan niin hyvässä kuin pahassakin.

Katsauksessa todetaan, että lähestymme globaalia lamaa. Keskuspankit voivat yrittää viivyttää laman alkamisajankohtaa, mutta hyinen talousviima voi alkaa puhaltaa jo vuodenvaihteen ja ensi kesän välisenä ajankohtana.

Kokonaistuottavuus on ollut laskussa jo pitkään

Katsauksen kulmakivenä ja lähtökohtana on maailman kokonaistuottavuuden pitkäaikainen lasku. Tuottavuus ei ole kasvanut ilman tuotantopanosten – pääomien ja työn määrää – lisäystä. Tuottavuus kasvoi vuosien 1995-2008 välisenä aikana ja on sen jälkeen hiipunut lähes poikkeuksetta vuoden 2008 jälkeen.

Maailman talous on ollut lähes yksinomaan Kiinan varassa. Kiina on myös velkaantunut ripeään tahtiin. Velkaraha on kanavoitunut liiaksi tuottamattomiin investointeihin. GnS:n mukaan Kiinan talous on matkalla väistämättömään kriisiin.

Kokonaistuottavuuden lasku ja talouskasvu eivät mahdu samaan yhtälöön. GnS pohtiikin syitä siihen, miksi talouden on todettu kasvavan. Tuottavuuden lasku on estetty suurten keskuspankkien massiivisella elvytyksellä, mutta hinta on ollut kova. Arvopaperimarkkinat ovat nauttineet arvon noususta. Nousu saattaa olla vain silmänlumetta ja kyseessä saattaa olla silkka kupla.

Markkinoiden reaktioita on lähes mahdotonta ennakoida aukottoman tarkasti. GnS:n mukaan edessä on peräti 80 prosentin todennäköisyydellä huomattava arvopaperimarkkinoiden korjausliike tai vielä pahempaa: uusi globaalinen finanssikriisi. Korjausliike merkitsee noin kymmenen prosentin laskua arvopaperimarkkinoilla.

Globaali finanssikriisi olisi myrkkyä Suomelle

GnS Economics arvioi, että mikäli keskuspankit epäonnistuvat vakauttamaan edessä häämöttävää markkinoiden korjausliikettä niin globaali finanssikriisi alkaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomen bruttokansantuotteesta nirhautuisi pois peräti 10,7 prosenttia ja koko euroalueen lama johtaisi 6,3 prosentin syöksyyn.

GnS:n ennusteessa keskuspankkien mahdollisuus estää korjausliikkeestä aiheutuva suoranainen romahdus on varsin vähäinen. Korjausliike johtaa finanssikriisiin 70 prosentin todennäköisyydellä.

Mikäli todennäköisyyksiä pyöritetään täysin matemaattisesti niin finanssikriisiin päädymme seuraavan 12 kuukauden aikana 56 prosentin todennäköisyydellä. GnS:n toimitusjohtaja VTT Tuomas Malinen kuitenkin korostaa, että ennustetarkkuus hämärtyy todennäköisyyksien ketjutuksessa.

Keskuspankit valokeilassa kriisien kesytyksissä

Keskuspankit ovat vastanneet talouden taantumiin pudottamalla ohjauskorkoaan. Tuolloin huokeamman velkarahan on arveltu johtavan huokeampiin investointeinhin ja sitä kautta talouden uuden kasvu-uran alkuun. Finanssikriisi oli kuitenkin niin raju, ettei edes keskuspankkien nollakorot auttaneet. Keskuspankit aloittivat määrällisen kevennyksen, eli ostivat markkinoilta pois arvopapereita tukeakseen niiden hintoja.

GnS huomioi, etteivät keskuspankit voi ostaa joka ainoaa arvopaperia. Edessä on pikemminkin keskuspankkien taseiden kevennys. Se tarkoittaa joko jo ostettujen arvopaperien myyntiä tai ainakin velkakirjojen erääntymistä ilman aikeita uusia erääntyneitä luottoja.

Uusi, häijympi eurokriisi saattaa jo olla ovella

Euroopan keskuspankki EKP on puun ja kuoren välissä. EKP on linjannut, että sen arvopaperien ostokatto on kolmasosa kunkin euromaan liikkeelle laskemista joukkovelkakirjoista. Tällä haavaa keskuspankki on käyttänyt pelivarastaan kaksi kolmasosaa. EKP ei välttämättä edes pääse kaikkien euromaiden ostokattoon johtuen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei markkinoilta löydy arvopaperien myyjiä EKP:lle.

Arvopaperien ostojen loppu altistaisi erityisesti eurokriisimaat uuteen rahoituskriisiin. Malinen kertoo, että tuolloin EKP:n on nostettava osto-ohjelmansa kattoa tai euromaiden on tasattava rahoituskustannuksia yhteisvastuulla esimerkiksi eurobondien muodossa. Ongelmana on EU:n perussopimuksen artikla 125, mikä kieltää euromaiden budjettiaukkojen täyttämistä toisten euromaiden avulla.

Malinen toteaa, ettei keskuspankkien osto-ohjelmien kattoa voi määritellä tarkasti kahdesta syystä.

– Kukaan ei tarkkaan tiedä, milloin sijoittajat lopettavat arvopaperien ostamisen tai myymisen. Velkakirjatarjonta on osin endogeeninen. Valtiot ja yritykset voivat halutessaan lisätä velkakirjojen määrää markkinoilla, Malinen kertoo.

Jälkimmäinen ei tosin onnistu euromailta, koska talouskurisopimus rajoittaa euromaiden velkaantumista. Sopimus voidaan toki heittää romukoppaan, sillä se on euromaiden valtiovarainministerien kesken tehty sopimus, jota Euroopan komissio valvoo. Komissio on myöntänyt velkajarruihin erivapauksia useaankin otteeseen.

Eurokriisi voisi toistua uuden taloussokin iskiessä, jos EKP ei veny osto-ohjelmassaan tai euromaat kieltäytyvät yhteisvastuusta. Eurokriisin toinen kierros olisi vain aiempaa viheliäisempi. Euromaiden julkinen talous on heikommalla tolalla kuin aiemman kriisikierroksen alettua.

GnS:n ennusteen mukainen romahdus tietäisi melko varmasti euroalueen pankkikriisiä. Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurrin analyysissä 40 prosentin arvonlasku johtaisi euroalueen pankkien kymmenien miljardien eurojen pääomavajeisiin. Pankkiunionin kriisirahasto kävisi armotta liian pieneksi. Eikä pankkiunionin kriisirahastokaan ole vielä valmis.

Jokainen voi itse miettiä, mihin vajaaksi jääneen pankkikriisirahaston varat kanavoitaisiin euroalueen pankkikriisissä.