Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) järjesti Opiskelurauhaa! -mielenosoituksen Eduskuntatalon edustalla Helsingissä 25. syyskuuta 2024. / LEHTIKUVA
HYY-vaalit: Opiskelijat kallellaan vasemmalle – tuore konservatiivien opiskelijaliike tarjoaa vaihtoehtoa
Yliopisto-opiskelijat suosivat vasemmistoliberaalia ja vihreää ajattelua, vaikka eivät olisi perinteisiin puolueisiin sitoutuneita. Näin voisi päätellä muun muassa tuoreimmista Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYY:n, edustajistovaalien tuloksista. Eniten ääniä sai ”Maailmanpyörä”-liittouma ja sitoutumaton vasemmisto.
Äänestysprosentti tosin jäi matalaksi. Äänioikeutettuja ylioppilaskunnan jäseniä on lähes 30 000, uurnille vaivautui noin kolmannes.
Mutta siitä, että kyseessä on yliopiston opiskelijajärjestö ja siitäkin vain osa aktiivisia äänestäjiä, ei pidä päätellä, että sen vaaleilla tai sen johtajien näkemyksillä ei olisi merkitystä muualla kuin kampuksella.
Tosiasia on se, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on huomattava, läpi koko yhteiskunnan ulottuva poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta, joka on sekä suoraa ja konkreettista että epäsuoraa ja vaikeammin havaittavaa.
Ensinnäkin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta – eli yliopiston opiskelijat – omistaa Suomen arvokkaimmat kiinteistöt ja ennen kaikkea tonttineliöt, jotka löytyvät muun muassa Stockmannin, Kaivotalon ja uuden ylioppilastalon alta.
– Jos kävelee Rautatieasemalta Kaivopihan läpi kohti Stockmannia, kulkee käytännössä opiskelijoiden omistamalla maalla, kuvaili HS taannoin eräässä artikkelissaan.
Maailman rikkain ylioppilaskunta
HYY itsessään on voittoa tavoittelematon järjestö, joka käyttää varallisuuttaan opiskelijoitten hyvinvointiin ja tukemiseen. Liiketoimintaansa varten HYY:llä on erillinen organisaatio. Jotain kertonee se, että takavuosina HYY oli Helsingin kaupungin suurin kiinteistöveron maksaja.
HYY on todennäköisesti maailman rikkain ylioppilaskunta. Sen vauraus perustuu Suomen suuriruhtinaskunnan aikoihin, kun Keisarillinen senaatti antoi edullisella vaihtokaupalla ylioppilaskunnalle ”lähes arvotonta joutomaata” – siis nykyistä keskustaa. 1800-luvun puolivälissä Helsingin keskusta sijaitsi lähempänä Senaatintoria, ja opiskelijoille osoitettiin näin paikka, jossa nämä saivat ”riehua” muita häiritsemättä, kuten historiankirjat kertovat.
Raha eli vuokratulot ei kuitenkaan selitä kaikkea. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe kuvailee, miten HYY:n edustajiston nimiluetteloista on jo lähes kahden vuosisadan ajan voinut päätellä, ketkä tulevaisuudessa nousevat ministerinpesteihin, kaupunginvaltuustoihin, virkamiehistön johtopaikoille ja kansainvälisiin huipputehtäviin. Tämä yhteys ei ole aikojen saatossa muuttunut miksikään, sanoo Kolbe.
Suomessa jokaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa, mutta HYY:llä on muihin verrattuna kaksi lyömätöntä valttikorttia: ensinnäkin se on pääkaupunkiseudulla, ja toiseksi sen yhteiskunnallinen asema rakentui vankaksi monin tavoin jo Venäjän keisarin suosiollisuuden tukemana. Maakuntien korkeakouluissa voidaan vain haaveilla vastaavasta kulttuurisesta ja historiallisesta ponnahduslaudasta.
Konservatiiveille edustajistopaikka ensimmäistä kertaa
Vaikka edustajistovaali oli vasemmiston, liberaalien ja niin kutsuttujen ainejärjestöjen juhlaa, saattaa vuoden 2024 vaalituloksessa nähdä pienen liikahduksen toiseenkin suuntaan.
Konservatiivinen opiskelijaliike Murros onnistui saamaan yhden edustajistopaikan, vaikka liike on perustettu vasta tämän vuoden kevättalvella. Murros ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sen tavoitteena on edistää akateemisen maailman sananvapautta vastapainona woke-ideologialle.
– Olemme iloisia jo tästä yhdestä paikasta, jonka saimme siitä huolimatta, että järjestö ei ole ollut toiminnassakaan kuin runsaat puoli vuotta. Meillä oli vaaleissa nollabudjetti, ja silti olemme nyt tässä. Järjestömme on valtakunnallinen, ja uskomme, että muissakin Suomen yliopistoissa meistä kiinnostutaan, kertovat Niina Saaranen ja Hannes Ihalainen Murroksesta. Niina Saaranen valittiin HYY-edustajiston jäseneksi ja Ihalainen tämän varajäseneksi.
– Yhä useampi opiskelija niin oikealta kuin vasemmalta kokee, että tieteen vapaus on vaarantunut ja keskusteluilmapiiri kaventunut voimakkaan vasemmistoliberaalin hegemonian puristuksessa, jatkavat Saaranen ja Ihalainen.
Murroksella on myös kansainvälisiä yhteyksiä konservatiivisiin opiskelija- ja tutkijajärjestöihin, ja tarkoitus on osallistua aktiivisesti muualla maailmassa järjestettäviin konferensseihin ja tapahtumiin.
Kaikkea pitää voida kyseenalaistaa
Murros haluaa nostaa esiin suomalaisuutta, länsimaista ajattelutapaa ja akateemisia traditioita. Nämä resonoivat hyvin kristillisen ajattelutavan kanssa, huomauttaa Saaranen.
– Jäseniltämme ei kuitenkaan edellytetä kristillisyyttä. Joukossamme on myös ateisteja ja uskonnottomia, kertoo vuorostaan Teemu Lahtinen.
– Tärkeintä on akateemisen vapauden vaaliminen – kaikkea pitää voida kysyä, kyseenalaistaa ja tutkia.
Lahtinen ja Saaranen arvelevat, että Murrokselle oli sosiaalinen tilaus. He kokevat saaneensa pieninä signaaleina hiljaisia tuen osoituksia myös yliopiston henkilökunnalta ja tutkijoilta.
Kaikkia konservatiivinen opiskelijaliike ei tietenkään miellytä: myös kampuksella, sivistyksen kehdossa, osataan repiä vastapuolen vaalijulisteita.
Tällä kertaa kyytiä saivat paikoin juuri Murroksen mainokset.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- konservatiivinen opiskelijaliike Murros Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY-vaalit Hannes Ihalainen Niina Saaranen Laura Kolbe kristilliset arvot Woke-ideologia konservatiivit vasemmistoliberaalit akateeminen vapaus Suomalaisuus Teemu Lahtinen vihreät
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työväenpuolue murskavoittoon Britannian parlamenttivaaleissa – lupausten lunastaminen käy työstä
Jopa CNN myöntää: Bidenin henkisten kykyjen heikkenemisestä olisi voitu raportoida paremminkin
Neuvotteluvoitto – Orbanin Fidesz-puolue ECR:n ulkopuolelle ja silti ryhmä nousee nyt EU-parlamentin 3. suurimmaksi
Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Palestiinalaisaktivistit pillastuivat vasemmistopuolueen johdolle – uhkaavat äänestysboikotilla, jos terroristeja myötäillyt paikallispomo erotetaan
Lähi-idässä jatkuvan tragedian laineet lyövät voimakkaana myös Pohjolan politiikkaan. Ilmassa sinkoavat syytteet antisemitismistä ja kansanmurhasta. Ruotsin vasemmistopuolue on myrskyn silmässä ja nyt palestiinalaisaktivistit uhkaavat äänestysboikotilla. Maahanmuuttajat ovat erityisesti vihervasemmistolle merkittävä ja kasvava äänestäjäkunta, joka muokkaa vahvasti Pohjoismaiden poliittista karttaa.
Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti
Trumpin suosio on kasvussa ja demokraateilta alkavat asia-argumentit loppua, joten on tullut jälleen aika kaivaa esiin Hitler-kortti. Kamala Harris haukkuu vastaehdokastaan fasistiksi, joka on pakko pysäyttää, ja Suomen media liittyy kuoroon. Donald Trumpia fasistiksi ja Hitleriksi leimaavat ihmiset eivät ehkä tajua, että jatkuva vihapuhe saattaa yllyttää epätasapainoisia henkilöitä yrittämään jälleen kerran Trumpin salamurhaamista.