KATSOMO
Virkamiehet ja poliitikot huhkivat ritirinnan yhteiskunnallisten uhkien eliminoimiseksi. Eduskunnan hallintovaliokunta järjesti keskiviikkona SuomiAreenalla keskustelun, jossa puitiin muun muassa hybridiuhkia, terrorismia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) määritteli ulkomailta tulevan hybridivaikuttamisen tavoitteeksi sen, että kansalaiset menettävät luottamuksensa yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen. Sanalla sanoen hybridivaikuttaja pyrkii saamaan aikaan sekasortoa. Eerolan mukaan tätä tosin tapahtuu myös yritysmaailmassa.
Sosialidemokraattien Mika Kari kuvasi hybridivaikuttamisen kentän laajaksi ja ennakoimattomaksi, keskeisin tekijä on yllätys.
– Aina tullaan sellaisesta kulmasta, johon vastustaja ei ole valmistautunut, hän kuvaili.
Vaikuttamisen uhka leijuu myös eduskunta- ja ehkä vielä enemmän eurovaalien yllä.
– Ranskan ja Saksan vaalit sujuivat ilman erityistä vaikuttamista ja näistä mekin otamme oppia. Tärkeätä on tietysti se, että Suomen kansalaiset ovat valistuneita, uskovat viranomaisiin ja luottavat mediaan. Luottamus on tämänkin asian pohjalla, totesi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. Keskustan Timo V. Korhonen näki asian niin, että vaaleihin vaikuttamiseen on aina jokin syy. Suomen vaaleihin halutaan vaikuttaa vaikkapa Natoon tai Euroopan unioniin liittyvien seikkojen takia.
Tiedustelulaki oli vielä kevään korvalla eduskunnassa mitä kiireisin asia, mutta sitten se jäi sote-jyrän alle. Kaikki keskustelun osanottajat pitivät lakia enemmän tai vähemmän tarpeellisena. Keskeisin kysymys on tiedustelua suorittavien henkilöiden ja laitosten valvonta. Lakikokonaisuus on 900 sivua pitkä ja sitä puidaan kolmessa valiokunnassa.
-Poliitikkojen on tärkeätä miettiä, ovatko virkamiesten työkalut kunnossa ensi vuonna vai vasta 2020-luvulla, summasi tiedustelulain aikataulun kokoomuksen Mari-Leena Talvitie.
-En yhtään kiistä tiedustelulain tarpeellisuutta mutta kansalaisille ei saa tulla sellaista tunnetta, että heitä kytätään tai valvotaan, lisäsi Eerola.
Terrorismi on Suomessa yhtä suuri uhka kuin Ruotsissa. Eerolan mukaan suurin akuutti uhka ovat tänne palaavat vierastaistelijat, pitemmällä tähtäimellä asiassa on muutakin.
– Kyseessä on monituhatpäinen joukko, joka on tullut tänne kenties samoilta alueilta kuin vierastaistelijat ja ovat tämän saman ideologian lähtöporteilla. He ovat islamismiin tutustuneet mutta eivät vielä ole radikalisoituneet. He eivät ole päässeet suomalaiseen yhteiskuntaan sisälle, eivätkä ole löytäneet minkäänlaista paikkaa täällä. Nämä ihmiset ovat erinomainen kohde islamistivärväreille, arvioi Eerola. Värvääjinä voivat toimia myös ulkomaalaistaustaiset, niin sanotut multietniset rikollisliigat.
Poliisien määrän lisääminen olisi oiva keino kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Tosin sosiaali- ja kouluviranomaisten ennaltaehkäisevällä työllä on arvaamattoman suuri merkitys olemiselle ja elämiselle Suomessa.
– Suomi on yksi turvallisimmista maista maailmassa myös tulevaisuudessa, varsinkin jos turvallisuuden taso muualla laskee, ennusti hallintovaliokunnan puheenjohtaja tilaisuuden lopuksi.
Tilaisuuden voi katsella täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
