Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan eräät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat tehneet havainnon suomalaisten kollegojensa politisoitumisesta.

– Olen keskustellut asiasta ystävieni kanssa, jotka ovat myös tehneet töitä hybridiosaamiskeskuksessa. He ovat ihmetelleet etenkin (suomalaisten oikeustieteilijöiden) näkökulmaa, jonka mukaan kansainvälinen oikeus nähdään absoluuttisena järjestelmänä, josta mustavalkoisesti selviää mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, Savolainen sanoo Sanna Ukkola Show –keskusteluohjelman uudessa jaksossa.

Oikeustieteilijän positiolla on rajat

Savolaisen kritiikin kärki koskee oikeudellisen asiantuntemuksen esittämisen ja poliittisten mielipiteiden esittämisen sekoittamista keskenään. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä.

Rajaturvallisuuslaki säädettiin Venäjältä kohdistuvan välineellistetyn maahantulon torjumiseksi ja Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Rajaturvallisuuslaki säädettiin, vaikka monet kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat, että lain säätäminen ei olisi ollut mahdollista, koska soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Savolainen toteaa, että kansainvälisen oikeuden professorien asiantuntemus pitäisi riittää ja positio loppua sen kertomiseen, voiko jotain politiikkatoimea tehdä.

– Eli asiantuntemusta tarvittaisiin siinä tilanteessa, kun on poliittinen tahtotila tehdä jokin asia, miten se voitaisiin tehdä. Jos oikeustieteilijän vastaus on pelkästään, että ei voi tehdä ollenkaan, se on kummallinen oikeudellinen näkemys. Tällöin mieleen tulee, että vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla.

Osa oikeusoppineista ryhtynyt aseistariisujan rooliin

Rajaturvallisuuslakia on pyritty kritisoimaan myös siitä syystä, että lain on arvioitu vahingoittavan Suomen mainetta maailmalla. Savolainen torjuu tämän näkemyksen.

– Jos oikeusprofessorit ovat katsoneet, että teosta – kuten lain säätämisestä – olisi haittaa Suomen maineelle tai oikeusjärjestelmän kehitykselle ja näkemys on, että asiaa ei voi laatia ollenkaan, mielestäni se on oudosti sanottu. Silloin mennään mielipiteisiin, eli lainsäätäjän tontille. Mielipiteet kuuluvat poliitikoille ja tekninen puoli kuuluu asiantuntijoille.

Savolainen katsoo, että osa oikeusoppineista on halunnut julkisuudessa hakeutua aseistariisujan rooliin.

– Luulen, että he ovat nyt saaneet oppitunnin siitä, että pysyvät jatkossa omalla tontillaan. Eli oikeudellis-teknisessä asiantuntijuudessa.