LEHTIKUVA
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan eräät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat tehneet havainnon suomalaisten kollegojensa politisoitumisesta.
– Olen keskustellut asiasta ystävieni kanssa, jotka ovat myös tehneet töitä hybridiosaamiskeskuksessa. He ovat ihmetelleet etenkin (suomalaisten oikeustieteilijöiden) näkökulmaa, jonka mukaan kansainvälinen oikeus nähdään absoluuttisena järjestelmänä, josta mustavalkoisesti selviää mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, Savolainen sanoo Sanna Ukkola Show –keskusteluohjelman uudessa jaksossa.
Savolaisen kritiikin kärki koskee oikeudellisen asiantuntemuksen esittämisen ja poliittisten mielipiteiden esittämisen sekoittamista keskenään. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä.
Rajaturvallisuuslaki säädettiin Venäjältä kohdistuvan välineellistetyn maahantulon torjumiseksi ja Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Rajaturvallisuuslaki säädettiin, vaikka monet kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat, että lain säätäminen ei olisi ollut mahdollista, koska soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Savolainen toteaa, että kansainvälisen oikeuden professorien asiantuntemus pitäisi riittää ja positio loppua sen kertomiseen, voiko jotain politiikkatoimea tehdä.
– Eli asiantuntemusta tarvittaisiin siinä tilanteessa, kun on poliittinen tahtotila tehdä jokin asia, miten se voitaisiin tehdä. Jos oikeustieteilijän vastaus on pelkästään, että ei voi tehdä ollenkaan, se on kummallinen oikeudellinen näkemys. Tällöin mieleen tulee, että vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla.
Rajaturvallisuuslakia on pyritty kritisoimaan myös siitä syystä, että lain on arvioitu vahingoittavan Suomen mainetta maailmalla. Savolainen torjuu tämän näkemyksen.
– Jos oikeusprofessorit ovat katsoneet, että teosta – kuten lain säätämisestä – olisi haittaa Suomen maineelle tai oikeusjärjestelmän kehitykselle ja näkemys on, että asiaa ei voi laatia ollenkaan, mielestäni se on oudosti sanottu. Silloin mennään mielipiteisiin, eli lainsäätäjän tontille. Mielipiteet kuuluvat poliitikoille ja tekninen puoli kuuluu asiantuntijoille.
Savolainen katsoo, että osa oikeusoppineista on halunnut julkisuudessa hakeutua aseistariisujan rooliin.
– Luulen, että he ovat nyt saaneet oppitunnin siitä, että pysyvät jatkossa omalla tontillaan. Eli oikeudellis-teknisessä asiantuntijuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
