LEHTIKUVA
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan eräät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat tehneet havainnon suomalaisten kollegojensa politisoitumisesta.
– Olen keskustellut asiasta ystävieni kanssa, jotka ovat myös tehneet töitä hybridiosaamiskeskuksessa. He ovat ihmetelleet etenkin (suomalaisten oikeustieteilijöiden) näkökulmaa, jonka mukaan kansainvälinen oikeus nähdään absoluuttisena järjestelmänä, josta mustavalkoisesti selviää mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, Savolainen sanoo Sanna Ukkola Show –keskusteluohjelman uudessa jaksossa.
Savolaisen kritiikin kärki koskee oikeudellisen asiantuntemuksen esittämisen ja poliittisten mielipiteiden esittämisen sekoittamista keskenään. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä.
Rajaturvallisuuslaki säädettiin Venäjältä kohdistuvan välineellistetyn maahantulon torjumiseksi ja Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Rajaturvallisuuslaki säädettiin, vaikka monet kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat, että lain säätäminen ei olisi ollut mahdollista, koska soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Savolainen toteaa, että kansainvälisen oikeuden professorien asiantuntemus pitäisi riittää ja positio loppua sen kertomiseen, voiko jotain politiikkatoimea tehdä.
– Eli asiantuntemusta tarvittaisiin siinä tilanteessa, kun on poliittinen tahtotila tehdä jokin asia, miten se voitaisiin tehdä. Jos oikeustieteilijän vastaus on pelkästään, että ei voi tehdä ollenkaan, se on kummallinen oikeudellinen näkemys. Tällöin mieleen tulee, että vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla.
Rajaturvallisuuslakia on pyritty kritisoimaan myös siitä syystä, että lain on arvioitu vahingoittavan Suomen mainetta maailmalla. Savolainen torjuu tämän näkemyksen.
– Jos oikeusprofessorit ovat katsoneet, että teosta – kuten lain säätämisestä – olisi haittaa Suomen maineelle tai oikeusjärjestelmän kehitykselle ja näkemys on, että asiaa ei voi laatia ollenkaan, mielestäni se on oudosti sanottu. Silloin mennään mielipiteisiin, eli lainsäätäjän tontille. Mielipiteet kuuluvat poliitikoille ja tekninen puoli kuuluu asiantuntijoille.
Savolainen katsoo, että osa oikeusoppineista on halunnut julkisuudessa hakeutua aseistariisujan rooliin.
– Luulen, että he ovat nyt saaneet oppitunnin siitä, että pysyvät jatkossa omalla tontillaan. Eli oikeudellis-teknisessä asiantuntijuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
