Huru: Peuranmetsästyksessä saatava hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen keinotekoisten valonlähteiden ja yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden hyödyntämisestä poikkeusluvilla valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi.

Päättynyt metsästyskausi oli valkohäntäpeuran osalta tuloksekas ja kaatolupaprosentti korkea. Kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat vähälumisempia, kuten metsästysvuonna 2019-2020 oli. Tämä asettaa haasteita peurakannan koon sääntelyyn, varsinkin tihentymäalueilla.

– Mikäli metsästyksellä ei kyetä säätelemään peurakantaa, lisää se ylitiheän kannan alueella niin liikennevahinkoja kuin maa- ja metsätaloudenkin tuhoja sekä edelleen nostaa maksettavien korvausten määrää. Monilla alueilla esimerkiksi erikoiskasvien viljely on käynyt mahdottomaksi. Valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi on välttämätöntä helpottaa metsästystä tiheimmän kannan alueella, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.

Erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi

Metsästyslain 33 §:n ja 41 §:n nojalla on mahdollista keinovalon, aseeseen kiinnitettävien valonvahvistimien sekä pimeänäkölaitteiden käyttö. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla on sallittu kyseisten menetelmien käyttö Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen toimialueella villisian ja supikoiran pyynnissä.

– Valkohäntäpeuran metsästyksen yhteydessä edellä mainituin keinoin on mahdollista jatkaa turvallista metsästystä pimeän aikana. Tällä on erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi, varsinkin sulan maan aikaan, Huru sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessään Huru tahtoo tietää, miten hallitus varmistaa, että valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi voidaan poikkeusluvin hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja näin helpottaa turvallista metsästystä tiheimmän kannan alueella.