Jopa joka viides eurooppalaisyritys ei ole kannattava velanhoitomaksujensa jälkeen. Tällaisia yrityksiä kutsutaan talousslangissa zombeiksi. Asiaa on tutkinut ranskalaispankki Natixis ja sen tutkimustuloksista uutisoi Financial Times.
Nollakorkotaso (NIRP) pitää zombiyrityksiä pinnalla. Keskuspankkien määrällisen keventämisen (QE) seurauksena lainakorot ovat pudonneet sijoittajien etsiessä kuumeisesti korkotuloja. Tämän vuoksi sijoittajat ovat siirtyneet yrityslainoihin. Lainapaperien kysynnän kasvaessa korot putoavat.
Keskuspankit luomassa zombeja?
Kriitikkojen mukaan keskuspankit edistävät yritysten zombifikaatiota. Pääoma ja työpanos lukkiutuvat heikosti kannattaviin yrityksiin ja tuottavammat uudet kilpailijat eivät saa jalansijaa markkinoilta. Tuottavuus ei kasva, eikä siten myöskään talouskasvu lähde käyntiin.
Keskuspankit ovat vastanneet kritiikkiin. Keskuspankkiirien mukaan poliittisten päättäjien tulisi tehdä rivakammin rakenteellisia uudistuksia, jotta pääomat ja työvoima liikkuisivat kohti kilpailukykyisempiä yrityksiä.
Koronazombeja ja muumioita
Mikäli Natixisin lukuihin on uskominen, on Euroopan taloudessa valtava kasvupotentia. Tämän hyödyntäminen on visaisempi pähkinä purtavaksi.
Koronapandemian vuoksi hallitukset tukevat maidensa yrityksiä. Kölnin taloustutkimuslaitos arvelee, että Saksan korona-ajan konkurssisuoja on lisännyt maan zombiyritysten määrää 4 300 kappaleella.
Näistä koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneista yrityksistä varmastikin osa pääsee takaisin jaloilleen pandemian jälkeen. Yksi ongelma onkin erottaa koronazombit jo ennen koronaa suorastaan muumioituneet yritykset toisistaan.
Saksassa on pian vaalit. Siitä syystä muodostuu toinen ongelma. Vaaditaan melko lujahermoisia päättäjiä siivoamaan tuottamattomia yrityksiä aiheuttaen työttömyyspiikki juuri ennen vaaleja.
Natixisin arvion mukaan 1990-luvun alussa eurooppalaisyrityksistä vain 3,5 prosenttia oli zombeja. Finanssikriisin aikaan osuus kasvoi lähes 11 prosenttiin. Viime vuonna zombeja oli jo 21 prosenttia yrityksistä. Kehityssuunta osoittaa, että ongelmaa ei voida kovin kauaa siivota maton alle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
