Jopa joka viides eurooppalaisyritys ei ole kannattava velanhoitomaksujensa jälkeen. Tällaisia yrityksiä kutsutaan talousslangissa zombeiksi. Asiaa on tutkinut ranskalaispankki Natixis ja sen tutkimustuloksista uutisoi Financial Times.
Nollakorkotaso (NIRP) pitää zombiyrityksiä pinnalla. Keskuspankkien määrällisen keventämisen (QE) seurauksena lainakorot ovat pudonneet sijoittajien etsiessä kuumeisesti korkotuloja. Tämän vuoksi sijoittajat ovat siirtyneet yrityslainoihin. Lainapaperien kysynnän kasvaessa korot putoavat.
Keskuspankit luomassa zombeja?
Kriitikkojen mukaan keskuspankit edistävät yritysten zombifikaatiota. Pääoma ja työpanos lukkiutuvat heikosti kannattaviin yrityksiin ja tuottavammat uudet kilpailijat eivät saa jalansijaa markkinoilta. Tuottavuus ei kasva, eikä siten myöskään talouskasvu lähde käyntiin.
Keskuspankit ovat vastanneet kritiikkiin. Keskuspankkiirien mukaan poliittisten päättäjien tulisi tehdä rivakammin rakenteellisia uudistuksia, jotta pääomat ja työvoima liikkuisivat kohti kilpailukykyisempiä yrityksiä.
Koronazombeja ja muumioita
Mikäli Natixisin lukuihin on uskominen, on Euroopan taloudessa valtava kasvupotentia. Tämän hyödyntäminen on visaisempi pähkinä purtavaksi.
Koronapandemian vuoksi hallitukset tukevat maidensa yrityksiä. Kölnin taloustutkimuslaitos arvelee, että Saksan korona-ajan konkurssisuoja on lisännyt maan zombiyritysten määrää 4 300 kappaleella.
Näistä koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneista yrityksistä varmastikin osa pääsee takaisin jaloilleen pandemian jälkeen. Yksi ongelma onkin erottaa koronazombit jo ennen koronaa suorastaan muumioituneet yritykset toisistaan.
Saksassa on pian vaalit. Siitä syystä muodostuu toinen ongelma. Vaaditaan melko lujahermoisia päättäjiä siivoamaan tuottamattomia yrityksiä aiheuttaen työttömyyspiikki juuri ennen vaaleja.
Natixisin arvion mukaan 1990-luvun alussa eurooppalaisyrityksistä vain 3,5 prosenttia oli zombeja. Finanssikriisin aikaan osuus kasvoi lähes 11 prosenttiin. Viime vuonna zombeja oli jo 21 prosenttia yrityksistä. Kehityssuunta osoittaa, että ongelmaa ei voida kovin kauaa siivota maton alle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lue lisää
