Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
KOLUMNI | Suomen kokonaisveroaste on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea. Veronmaksajien keskusliiton mukaan vuonna 2023 Suomen kokonaisveroaste oli 42,4 prosenttia, EU:n keskiarvon ollessa 39,1 prosenttia. Maailman kärkiluokkaa oleva verotus ei olisi ongelma, jos maallamme olisi kilpailukykyä vahvistavia ominaisuuksia. Näin ei kuitenkaan ole.
Sijaitsemme kaukana EU:n itälaidalla, Venäjän naapurissa. Välttämätön maanpuolustus nielee veroeuroja. Ulkomaankaupamme tavaraliikenne kulkee lähes kokonaan meritse, Keski-Euroopan rautateiden ja rekkojen sijaan. Olemme käytännössä saari. Maamme sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Talvisin rahaa kuluu lämmittämiseen. Työikäinen ja varsinkin työskentelevä väestömme supistuu ja ikääntyvien hoivaaminen vie yhä suuremman osuuden yhteisistä varoistamme. Nokian kultavuosien jälkeen olemme muuttuneet tavalliseksi pikkumaaksi, jonka tavallisten yritysten on pärjättävä takamatkasta huolimatta maailman kilpailijoita vastaan.
Kun poliitiikko laittaa hiilidioksidipäästölle veroluonteisen maksun, taustalla on ajatus, että päästöjä halutaan vähemmän. Suomalaisen työn ja yrittämisen verotus on työn ja yrittämisen haittaverotusta.
Koska haluamme lisää työntekoa, haluamme vähentää työn verotusta. Koska haluamme lisää yritystoimintaa, haluamme vähentää yritysten verotusta.
Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa vasen laita vaatii lisää tulonsiirtoja ja palveluita. Niitä vaatimalla saadaan lisää tulonsiirroista riippuvaisia ihmisiä ja vähemmän työtä ja yrittämistä. Niitä lisäämällä saadaan tarve verotuksen kiristämiselle tai velanotolle. Velanotto ei ole ilmaista rahaa, vaan lykättyä verotusta. Nollakorkoajan jäätyä historiaan se on myös tavattoman kallista sellaista. Saadaksesi ylimääräisen satasen nyt on verotettava tulevaisuudessa lisää reilusti enemmän kuin satanen.Suomalaisten ja perussuomalaisten kannattajien enemmistö on edelleen samaa mieltä kuin ennen vaalikauden alkua – julkista taloutta on tervehdytettävä ensisijaisesti menoleikkauksin, ei veronkorotuksin. Tämä on myös hallituksen tilannekuva.
On helppoa luoda pitkä lista pienistä ja vaikutuksiltaan vähäisistä toimista. Pitkän listan näennäinen runsaus antaa ymmärtää, että kyseessä olisi suuresti poikkeava vaihtoehto. Tämän takia puolueiden vaihtoehtobudjetit ovat usein pienten muutosten pitkiä listoja. Sellaisen show-arvo on merkittävä, mutta todellinen vaikutus on vähäinen. Maallamme ei ole nyt varaa sirkushommiin. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla on todellisia vaikutuksia työntekoon, talouskasvuun ja yrittämiseen.
Veronalennukset pienentävät valtion verotuloja lyhyellä aikavälillä. Pienempi verotus nostaa kansalaisten ja yritysten käytettävissä olevia tuloja, mikä lisää kulutusta ja investointeja, eli talouskasvua. Kun talous kasvaa, verotulotkin kasvavat.
Tämä tekee veronalennuksista mielenkiintoisen tavan elvyttää. Jos veronalennukseen satsattu satanen aiheuttaakin merkittävästi satasta pienemmän vajeen valtiontalouteen, veronalennuksen itserahoitusasteen sanotaan olevan korkea. Satasella voi saada kaksi satasta, jos on kärsivällisyyttä.
Viime kädessä kyse on vapaudesta ja omaisuudensuojasta. Markkinatalous eli kansalaisten ja yritysten valinnanvapaus ja itsenäiset päätökset tuottavat lähes kaikissa tilanteissa paremman lopputuloksen kuin vaihtoehdossa, jossa poliitikot verottavat rahat valtiolle ja sitten päätetään, kenelle ja millä perustein rahat jaetaan. Pitää olla rohkeutta luottaa siihen, että kansalaiset tietävät paremmin. Politiikassa ääniä saadaan ohjelmilla ja uskottavalla lupauksella muutoksesta. Suomalaisille olisi parempi, että he saisivat päättää rahoistaan itse. “Päätetään itse” on kansallismieliselle ja kansalaistensa arvostelukykyyn luottavalle puolueelle luonteva periaate.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
