

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
Finanssikriisi paljasti Euroopan pankkikriisin. Sen hoito oli hoitamatta jättäminen. Kytevää pankkikriisiä on pidetty pimennossa lukuisilla pankkitukipäätöksillä. Samalla se on luonut Eurooppaan huonosti toimivan pankkialan. Seuraava taantuma kertoo pankkien todellisen tilan, kirjoittaa talousanalyysiyhtiö GnS Economics.
Yhteisvaluutan osalta yhtiön tuomio on raju. Yhtiö uskoo seuraavan talouskriisin iskiessä euroalueen hajoavan kokonaan viiden vuoden sisällä 50 prosentin todennäköisyydellä. Yksittäinen euromaa lähtee yhteisvaluutasta peräti 85 prosentin todennäköisyydellä samalla ajanjaksolla.
Pankkeja pidetty väkisin pystyssä
Yhtiö kirjoittaa Euroopan pankkikriisin johtaneen 114 pankin tukemiseen. Taustalla on ollut pelko, että vakava pankkikriisi euromaassa voisi tietää eroa yhteisvaluutasta. Islanti on toistaiseksi ainoa eurooppalainen maa, joka antoi pankkiensa kaatua.
Poliittiset päättäjät ovat mitä ilmeisimmin pelänneet pankkikriisin paljastumisen johtavan euroalueen murenemiseen. Yhteisvaluuttaan on ladattu kosolti poliittista pääomaa. Päättäjät tuskin haluavat tulla muistetuksi henkilöinä, jotka tuhosivat euron.
Pankkituet ja Euroopan keskuspankki EKP:n poikkeuksellinen rahapolitiikka ovat yhdistelmä, joka johtaa seuraavaan kriisiin. Eurooppalaisilla pankeilla on taseissaan arvotonta ja lähes arvotonta arvopaperia, joiden käyvät arvot on voitu piilottaa pankkitukien suosiollisella avustuksella.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan, GnS:n tuoreessa suhdanneanalyysissä todetaan.
Lisää tukea on tullut matalakorkoisista lainoista. Pankit ovat voineet jatkaa toimintaansa luotottamalla yhä uudelleen konkurssikypsiä yrityksiä matalakorkoisilla lainoilla. Nämäkin yritykset vievät markkinaosuudet uusilta ja dynaamisemmilta yrityksiltä. Kasvulle syntyy kireä jarru.
Eurokriisin hoito onkin ollut se, että konkurssikypsät pankit jatkavat teeskentelyä tukemalla konkurssikypsiä yrityksiä. Seuraavassa taantumassa pankit joutuvatkin todelliseen testiin, kun niiden taseissa olevien arvopaperien – kuten tuottamattomien luottojen – kirjanpitoarvoa ei enää uskota.
Toisin olisi voitu toimia
Tuottamattomien luottojen on paitsi uskoteltu olevan arvokkaita, niitä on myös paketoitu uusiksi arvopapereiksi. Näille on myönnetty EU:n osittainen takaus. Tämä muistuttaa hyvin pitkälti finanssikriisin myrskyn silmässä olleita paketoituja arveluttavia (subprime) asuntoluottoja, joiden arvot romahtivat.
Musiikki soi Titanicin ulkokannella ilmeisesti loppuun asti, sillä GnS Economicsin mielestä euroalueen kohtalo sinetöitiin jo vuonna 2011, kun Kreikan toisesta tukipaketista päätettiin.
– Jos Euroopan johtajat olisivat antaneet Kreikan ajautua maksukyvyttömyyteen Euroopan pankkikriisiin aikana vuosina 2011 ja 2012, ongelmat olisivat jo hyvin todennäköisesti takanapäin, yhtiö kirjoittaa.
Kreikan velkakriisin ratkaisemiseen oli tuolloin kosolti paukkuja ja edellytyksiä. EKP:n tase oli tyhjä verrattuna nykyhetkeen. Maailmantalous kasvoi vielä tuolloin Kiinan elvytysten vuoksi. Lisäksi poliittinen halu pelastaa yhteisvaluutta oli tuolloin vahva.
Nyt EKP:n tase on repeämässä liitoksistaan, kasvu on tyrehtynyt ja Euroopan poliittinen kenttä on pirstaloitunut. Lisäksi Euroopan pankkiunionin kriisirahastossa on varoja pelastaa joitakin pieniä tai korkeintaan keskisuuria pankkeja. Suurten pankkien ajautuessa vaikeuksiin joudutaan käymään taas verovelvollisten kukkaroilla.
Kelpaako liittovaltio?
GnS:n mukaan euroalueella on kuitenkin yksi “Vapaudu vankilasta” -kortti. Se on liittovaltio. Se ei yhtiön mielestä takaa onnistumista.
– Mikäli Saksa, Ranska, Suomi ja muut taloudellisesti vahvat jäsenmaat päättäisivät kasvattaa euroalueen budjetin 20–30 prosenttiin BKT:sta ja laittaa liikkeelle niiden takaamaa euroalueen velkaa, se saattaisi riittää kriisin taittamiseen, GnS toteaa.
Yhdysvaltain liittovaltiotason budjetti on ollut viimeisen 50 vuoden ajan keskimäärin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta.
GnS kuitenkin muistuttaa, että poliittinen tahto tällaiselle liittovaltiolle on pieni, eikä esimerkiksi Suomessa ajatukselle löydy lähimainkaan tarpeeksi kannatusta.
Yhden osavaltion verorahoja jouduttaisiin käyttämään jonkun toisen osavaltion pankkien pääomittamiseen. Se aiheuttaisi kitkaa osavaltioiden välillä.
Valtaa takaisin jäsenmaille
Ilman kansalaistensa tukea liittovaltio johtaisi EU:n perustuslailliseen kriisiin. Se rikkoisi useiden EU-jäsenmaiden perustuslakeja. Osavaltioiden rajat ylittävät pankkituet olisivat ristiriidassa myös SEUT artikla 125 kanssa.
Yhtiö ei pidä liittovaltiota lainkaan todennäköisenä. Yhtiö arvelee Euroopan hoitamattoman pankkikriisin pahentavan tulevaa taantumaa ensin eurooppalaiseksi lamaksi. Maailmantalouden nivouduttua yhteen näin tiiviisti, tulee eurooppalainen pankkikriisi leviämään.
Itse EU selvinnee talouskriisistä, jos unioni alkaa palauttaa valtaa jäsenmailleen. Talousongelmat ja vallan keskittäminen johtavat vain EU:n vastustukseen ja voi uhata lopulta koko unionin olemassaoloa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


“Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Keskuspankit voivat luhistua

Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä

Saksalaispankit muistuttavat poikkeuksellisen rahapolitiikan sivuvaikutuksista: Säästäjät ahdingossa, talousjärjestelmä vaarassa

Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi

Saksan teollisuus pakittaa hurjinta vauhtia sitten finanssikriisivuosien

EKP:n sisällä kiehuu ja kuplii

Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan

Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää