Huoli vanhuksista nosti myrskyn eduskunnassa

Huoli vanhusten hoidosta nosti kovan myrskyn eduskunnan rakenneuudistuskeskustelussa keskiviikkona. Hallituksen ja opposition kova kiista alkoi perussuomalaisten kysymyksestä, kuinka käy vanhuksille, kun heidän laitoshoitoaan aiotaan karsia 300 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner hiillosti hallitusta: kuinka käy, kun avohoitoa on leikattu jo aiemmin.

– Esimerkiksi professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä ihmetteli muutama päivä sitten haastattelussaan sitä, kuinka suomalaiset muistisairaat vanhukset hoidetaan jatkossa kotona, kun hallituksen rakennepakettipäätöksessä säästetään 300 miljoonaa euroa vanhustenhuollossa. Meillä tulee olemaan muistisairaita vanhuksia enemmän ja enemmän tulevaisuudessa, sillä ihmisten elinikä pitenee. Koko 2000-luku on Suomessa purettu vanhusten laitoshoitoa. On lopetettu vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastoja on lakkautettu ja nyt jo moni vanhus on jätetty heitteille yksin kotiin. Ehdottomasti heillä pitäisi olla turvana laitospaikka, kun vointi edelleen heikkenee. Mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle, jos te säästätte 300 miljoonaa euroa vanhusten laitoshoidossa?

Perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen, 73, jatkoi asiasta salin vanhimpana edustajana.

– Onko oikein ja kohtuullista heikentää laitoksessa asuvien vanhuksien asemaa siirtämällä heidät tutusta ympäristöstä suureen tuntemattomuuteen – kuunnelkaa nyt tarkkaan – suureen tuntemattomuuteen tiedostaen, että kaikki eivät pärjää kotihoidossa, joten tarvitaan ympärivuorokautista laitos- tai vastaavaa hoitoa.

Huovinen nousi takajaloilleen

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) nousi tästä takajaloilleen.

– Pidän todella valitettavana sitä, että täällä esitetään tällaisia näkemyksiä, että nyt esimerkiksi tietyssä laitospaikassa olevia vanhuksia alettaisiin kuljetella ja kelkkoa jonnekin muualle. Näin ei asia ole, ei kerta kaikkiaan, Huovinen toppuutteli ja sanoi hallituksen päinvastoin vauhdittavan vanhustenpalvelulakia. Ministeri arveli termien menneen ehkä sekaisin.

– Monet ihmiset, kun itsekin olen paljon palautetta saanut, ovat käsittäneet, että esimerkiksi palveluasuminen olisi laitosmuotoinen, että sitä nyt halutaan purkaa? Ei missään tapauksessa, vaan me haluamme tukea sitä, että ihmiset pysyvät toimintakykyisempinä pidempään. Tämä säästää kustannuksia ja on inhimillisesti oikein, hän totesi.

Leikkaus onkin parempaa hoitoa?

Kokoomuksen sotesopan isä Petteri Orpo loukkaantui perussuomalaisten huolesta vanhusten oikeuksista. Hän piti asian nostamista esille pelotteluna ja luonnehti leikkausta “paremmaksi hoidoksi”.

– Nämä vanhusten palvelut ovat nimenomaan sellaisia, joissa me voimme oikeasti asioita paremmin tekemällä – tarjoamalla parempaa kotihoitoa, parempia avopalveluita, tukemalla omaishoitoa, kuntoutusta – välttää sen kalliimman ja ehkä kaikkein epäinhimillisimmän laitoshoidon. Totta kai meidän täytyy huolehtia niistä muistisairaista ja niistä ihmisistä, jotka laitoshoidon tarvitsevat, mutta minusta on aivan väärin, että te kehtaatte täällä pelotella ihmisiä, että hallitus on jättämässä vanhukset heitteille. Minusta se on loukkaavaa, Orpo sanoi.

3 500 vanhusta tarvitsisi jatkuvaa laitoshoitoa

Ruohonen-Lerner kysyi, eikö hallitus ole tutustunut Kivelän tutkimuksiin.

– Jo nyt 3 500 vanhusta tarvitsisi ympärivuorokautista palveluhoitoa, jotta heillä olisi hyvä ja inhimillinen hoito. Eli nyt jo meillä on hyvin kriittinen tilanne menossa, ja jos tällä hetkellä tehdään näitä suuria leikkauksia laitoshoidon puolella, ollaan vielä suuremmissa ongelmissa muutaman vuoden kuluttua, Ruohonen-Lerner painotti.

Arto Satonen (kok.) vastasi, että laitoshoitoa voidaan laskea vasta, kun on sijoitettu runsaasti omahoidon kehittämiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tarttui tähän.

– Miksi hallitus vastoin valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäenkin suosituksia ei siirtänyt tätä (vanhusten omahoitoa) Kelan korvattavaksi?

Miksi vain virkamies pelastetaan?

Soini kysyi myös, kuinka hallitus aikoo päästä todellisiin rakenteellisiin uudistuksiin, kun se ei pysty poistamaan uudistusten suurta ja kallista estettä: viiden vuoden suojaosaa, joka voi ketjutusten kautta venyä jopa 15 vuoteen.

– Haluaisin kuulla arvoisalta pääministeriltä: Minkä takia te takaatte tämän jatkuvan ketjutuksen viiden vuoden kuntaliitoksissa, että jokainen ylempi virkamies voidaan pelastaa? Miten te voitte tehdä mitään kunnallista rakenneuudistusta?

Soini suuntasi tämän paineen kokoomukselle, joka on kysymyksessä kuntapuolue SDP:n vanki.

– Voiko tämä olla kokoomuksen linja? Soini kysyi.

Orpo käänsi perustuslaillisuuden päälaelleen

Petteri Orpo koetti kääntää päälaelleen molempien oppositiopuolueiden linjan, joka tuomitsee Orpon kyhäämän sote-himmelin perustuslain vastaiseksi, kun se jättää pienet kunnat pelkiksi maksumiehiksi keskuskunnan armoille. Orpo hyökkäsi keskustaa vastaan.

– Olen edelleenkin huolestunut siitä, miten tämä teidän maakuntamallinne täyttää perustuslain ehdot, joista te olette olleet meidän mallimme osalta niin huolissanne. Miten te saatte ne suuret kaupungit siellä, keskuskaupungit, luovuttamaan sen perusterveydenhuoltonsa, perussosiaalitoimen jonkun muun päätettäväksi?

Orpo arveli, että jos hallinta tapahtuu maakuntavaalien kautta, kunnilta häviää kokonaan yhteys soteasioihin. Hänen mukaansa maakuntavaltuutetut eivät edusta kuntaansa, vaan puoluetta.

– Te ette siis luota enää suomalaiseen kuntaan ettekä välitä siitä, että kaikki palvelut keskitetään maakunnan tasolle maakunnassa päätettäväksi, ei siellä kotikunnassa? Orpo kysyi.

Keskustan Mauri Pekkarinen vastasi, että kokoomuksen mali vasta perustuslain vastainen on, kun Keski-Suomen 23 kunnasta peräti 22 kuntaa jäisi kokonaan sivuun sote-palveluiden järjestämisestä, kokoomuksen mallissa ne jäisivät vain ostajan rooliin.

– Kaiken järjen mukaan tämä teidän malli on perustuslain vastainen, koska siinä 22 kuntaa suljetaan kokonaan pois järjestäjävastuusta, Pekkarinen syytti.

Köyhän kansan kukkarolla

Orpo väitti, että myös opposition malleissa pienen kunnan osuus päätösvallasta jää pieneksi. Hän kysyi, miten maakuntamallissa käy isolle kunnalle.

– Jos Tampereen kaupunginvaltuusto sanoo, että me emme luovuta omaa sosiaali- ja terveyspalvelun perustuotantoamme maakunnan päätettäväksi, me haluamme päättää niistä itse? Te olette aivan saman kysymyksen edessä kuin mikä on hallituksenkin pöydällä tällä hetkellä, Orpo väitti.

Soini totesi Orpon taitavan sanoilla kikkailun.

– Te olette erittäin merkittävän viisauden lausunut: leikkaus ei ole leikkaus, se on tapa tehdä asioita toisin. Eli seuraavaksi, kun köyhä kansa katsoo kukkaroonsa ja siellä on entistä vähemmän rahaa, ei kukaan ole leikannut vaan on tehty toisin, Soini naljaili.

Keskustelu jatkui myöhään iltaan saakka. Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.