

Turpeen nostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella. Kuvituskuvaa.
Hukari: “Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”
Turvetuotanto oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä alueellisesti merkittävä talouden selkäranka monissa maakunnissa ja voisi olla sitä tulevaisuudessakin. Energiantuotannon sijaan alan tulevaisuuden mahdollisuudet ovat puutarha-alan kasvualustoissa, joiden kysyntä kasvaa globaalisti. Energiaturpeen tuotannon ja siihen liittyvän osaamisen alasajo vahingoittaisi paitsi energiaturvallisuutta myös muiden turvetuotteiden kannattavuutta. Luonnonvarakysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja Matti Hukari analysoi.
Vihreiden talousosaaminen ja hallituskriisi
Viron entiseltä Presidentiltä Toomas Ilvekseltä kysyttiin kerran, miksi Virossa ei ole merkittävää vihreätä puoluetta. Vastaus kuului ”Meillä ei ole varaa niihin”. Ilveksen realismi tuli mieleen, kun luki YLEn uutista 1.8.2020, jonka mukaan Vihreät olisi lähdössä hallituksesta, jos turpeen energiakäyttöä ei lopeteta heti ”ilmaston pelastamiseksi”. YLEn tulkinnan mukaan Sanna Marinin (sdp.) johtaman hallituksen kokouspöydässä istuu mörkö, jonka nimi on turvetuotanto. Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta.
Kun turvetuotanto on lopetettu Suomessa, kiittävätköhän vihreiden kansanedustajat turvealan yrittäjiä ja työntekijöitä ilmaston pelastamisesta? Veikkaanpa että saamme jälleen kuulla saman virren kuin viimeiset 20 vuotta eli ei riitä ja tarvitaan lisää ”kunnianhimoa”. Siinä vaiheessa kunnianhimo lienee laiha lohtu valtiontaloudelle eli veronmaksajalle.
Turveteknologialla on kysyntää vientimarkkinoilla
Huolimatta kotimaisen turvetuotannon vaikeuksista monilla turvetuotannon teknologian kehittäjillä ja valmistajilla työt ovat viime vuosina pysyneet kohtalaisen hyvällä tasolla. Suurimpia alan toimijoita ovat Suokone Oy, Peat Max Oy, Raussin Metalli ja Raiselift Oy. Teknologian ja laitteiden vientiä on etupäässä Baltian maihin ja Venäjälle. Siellä turvetuotteiden kysynnän kasvu johtuu puutarhakasvien viljelyalustoihin, karjatilojen ja hevostallien kuivikkeiksi ja maanrakennuksen maisemointiin – moottoriteistä golfkenttiin – käytettävistä turvetuotteista.
Kuiviketurve parantaa karjatiloilla ja hevostalleilla eläinten ja niiden hoitajien hyvinvointia
Karjatilojen ja hevostallien kuivikkeina turve on ominaisuuksiltaan tutkitusti paras mahdollinen (Sveriges lantbruksuniversitet, 2006). Ensinnäkin sen nesteensitomiskyky pitää eläimet kuivina ja ammoniakinsitomiskyky ehkäisee hajuhaittoja sekä parantaa ilmanlaatua. Toiseksi turve säilyttää lannan ravinnepitoisuuden. Siipikarjatiloilla kuiviketurpeen antiseptiset ominaisuudet edesauttavat siipikarjan jalkojen terveyttä ja vähentävät siten lääkintäkuluja. Turpeesta luopuminen heikentäisi niin eläinten kuin niiden hoitajienkin olosuhteita.
Turpeen käyttö on mahdollistanut kotimaisen puutarhatuotannon
SITRA puolestaan haluaa lopettaa heti koko turpeen energiakäytön (YLE 23.6.2020). Unohtivatkohan Sitran ”asiantuntijat”, että turpeen energiakäytön lisäksi menisi samalla mahdollisuudet myös kotimaiselta kasvihuoneviljelyltä (YLE 3.7.2020). Suomalaista puutarhatuotantoa ei nimittäin ole ilman turvetta. Puutarha-ala työllistää reilut 3000 henkilötyövuotta ja tuottaa liikevaihtoa pyöreästi 150 miljoonaa. Olisiko Suomella varaa menettää sekin?
Kasvuturve voitaisiin teoriassa tuoda Venäjältä ja Baltiasta, mutta logistiikan kulut ja päästöt nostaisivat kustannuksia niin että kohta kysyttäisiin, kannattaako samalla vaivalla tuoda tuotantopanosten sijasta valmiit kasvikset ja kukat.
Maapallon elintarviketuotanto ja ruokaturva on tulevaisuudessa riippuvainen turpeesta
Kotimaan elintarviketuotannon lisäksi turvetuotannolla olisi merkittäviä vientinäkymiä, sillä turve on puutarhaviljelyn kasvualustojen välttämätön komponentti (substraatti). Maailmalla kasvintuotannon kasvualustaksi käytettävän turpeen kysyntä nousee ja sen globaali volyymi on tällä hetkellä noin 50 miljoonaa kuutiota. Suurimpia tuottajia ovat Venäjä, Baltian maat ja Kanada. Suomen osuus maailman kasvualustamarkkinoista on nykyisin alle prosentin. Suomen suopinta-alan kannalta tuotannollista potentiaalia olisi kohota maailman markkinoilla merkittäväksi toimijaksi.
Maapallon laajuisen ruokaturvahaasteen kannalta ollaan elintärkeän asian äärellä. Kiinan kaltaisissa maissa pohjavesivarannot hupenevat ja niissä on kasvavassa määrin siirryttävä rajattuihin kasvualustoihin, joilla satotulokset ovat moninkertaisia perinteiseen, paikalliseen maaperään perustuvaan viljelyyn verrattuna. Väestönkasvun ja viljelykelpoisen peltoalan vähenemisen aiheuttaman haasteen ratkaisemiseksi maapallon suobiomassan resurssitehokas hyödyntäminen on avainasemassa. Suomella voisi olla siinä kokoaan suurempi tehtävä.
MATTI IHUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Elomaa: Hallituksella ei ole uskottavia vaihtoehtoja korvata turpeen käyttöä

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat

Sakari Puisto: Pääomamarkkinoille tarvitaan laajuutta ja syvyyttä

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää