

Turpeen nostoa Kalliosalon nevalla Seinäjoella. Kuvituskuvaa.
Hukari: “Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”
Turvetuotanto oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä alueellisesti merkittävä talouden selkäranka monissa maakunnissa ja voisi olla sitä tulevaisuudessakin. Energiantuotannon sijaan alan tulevaisuuden mahdollisuudet ovat puutarha-alan kasvualustoissa, joiden kysyntä kasvaa globaalisti. Energiaturpeen tuotannon ja siihen liittyvän osaamisen alasajo vahingoittaisi paitsi energiaturvallisuutta myös muiden turvetuotteiden kannattavuutta. Luonnonvarakysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja Matti Hukari analysoi.
Vihreiden talousosaaminen ja hallituskriisi
Viron entiseltä Presidentiltä Toomas Ilvekseltä kysyttiin kerran, miksi Virossa ei ole merkittävää vihreätä puoluetta. Vastaus kuului ”Meillä ei ole varaa niihin”. Ilveksen realismi tuli mieleen, kun luki YLEn uutista 1.8.2020, jonka mukaan Vihreät olisi lähdössä hallituksesta, jos turpeen energiakäyttöä ei lopeteta heti ”ilmaston pelastamiseksi”. YLEn tulkinnan mukaan Sanna Marinin (sdp.) johtaman hallituksen kokouspöydässä istuu mörkö, jonka nimi on turvetuotanto. Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta.
Kun turvetuotanto on lopetettu Suomessa, kiittävätköhän vihreiden kansanedustajat turvealan yrittäjiä ja työntekijöitä ilmaston pelastamisesta? Veikkaanpa että saamme jälleen kuulla saman virren kuin viimeiset 20 vuotta eli ei riitä ja tarvitaan lisää ”kunnianhimoa”. Siinä vaiheessa kunnianhimo lienee laiha lohtu valtiontaloudelle eli veronmaksajalle.
Turveteknologialla on kysyntää vientimarkkinoilla
Huolimatta kotimaisen turvetuotannon vaikeuksista monilla turvetuotannon teknologian kehittäjillä ja valmistajilla työt ovat viime vuosina pysyneet kohtalaisen hyvällä tasolla. Suurimpia alan toimijoita ovat Suokone Oy, Peat Max Oy, Raussin Metalli ja Raiselift Oy. Teknologian ja laitteiden vientiä on etupäässä Baltian maihin ja Venäjälle. Siellä turvetuotteiden kysynnän kasvu johtuu puutarhakasvien viljelyalustoihin, karjatilojen ja hevostallien kuivikkeiksi ja maanrakennuksen maisemointiin – moottoriteistä golfkenttiin – käytettävistä turvetuotteista.
Kuiviketurve parantaa karjatiloilla ja hevostalleilla eläinten ja niiden hoitajien hyvinvointia
Karjatilojen ja hevostallien kuivikkeina turve on ominaisuuksiltaan tutkitusti paras mahdollinen (Sveriges lantbruksuniversitet, 2006). Ensinnäkin sen nesteensitomiskyky pitää eläimet kuivina ja ammoniakinsitomiskyky ehkäisee hajuhaittoja sekä parantaa ilmanlaatua. Toiseksi turve säilyttää lannan ravinnepitoisuuden. Siipikarjatiloilla kuiviketurpeen antiseptiset ominaisuudet edesauttavat siipikarjan jalkojen terveyttä ja vähentävät siten lääkintäkuluja. Turpeesta luopuminen heikentäisi niin eläinten kuin niiden hoitajienkin olosuhteita.
Turpeen käyttö on mahdollistanut kotimaisen puutarhatuotannon
SITRA puolestaan haluaa lopettaa heti koko turpeen energiakäytön (YLE 23.6.2020). Unohtivatkohan Sitran ”asiantuntijat”, että turpeen energiakäytön lisäksi menisi samalla mahdollisuudet myös kotimaiselta kasvihuoneviljelyltä (YLE 3.7.2020). Suomalaista puutarhatuotantoa ei nimittäin ole ilman turvetta. Puutarha-ala työllistää reilut 3000 henkilötyövuotta ja tuottaa liikevaihtoa pyöreästi 150 miljoonaa. Olisiko Suomella varaa menettää sekin?
Kasvuturve voitaisiin teoriassa tuoda Venäjältä ja Baltiasta, mutta logistiikan kulut ja päästöt nostaisivat kustannuksia niin että kohta kysyttäisiin, kannattaako samalla vaivalla tuoda tuotantopanosten sijasta valmiit kasvikset ja kukat.
Maapallon elintarviketuotanto ja ruokaturva on tulevaisuudessa riippuvainen turpeesta
Kotimaan elintarviketuotannon lisäksi turvetuotannolla olisi merkittäviä vientinäkymiä, sillä turve on puutarhaviljelyn kasvualustojen välttämätön komponentti (substraatti). Maailmalla kasvintuotannon kasvualustaksi käytettävän turpeen kysyntä nousee ja sen globaali volyymi on tällä hetkellä noin 50 miljoonaa kuutiota. Suurimpia tuottajia ovat Venäjä, Baltian maat ja Kanada. Suomen osuus maailman kasvualustamarkkinoista on nykyisin alle prosentin. Suomen suopinta-alan kannalta tuotannollista potentiaalia olisi kohota maailman markkinoilla merkittäväksi toimijaksi.
Maapallon laajuisen ruokaturvahaasteen kannalta ollaan elintärkeän asian äärellä. Kiinan kaltaisissa maissa pohjavesivarannot hupenevat ja niissä on kasvavassa määrin siirryttävä rajattuihin kasvualustoihin, joilla satotulokset ovat moninkertaisia perinteiseen, paikalliseen maaperään perustuvaan viljelyyn verrattuna. Väestönkasvun ja viljelykelpoisen peltoalan vähenemisen aiheuttaman haasteen ratkaisemiseksi maapallon suobiomassan resurssitehokas hyödyntäminen on avainasemassa. Suomella voisi olla siinä kokoaan suurempi tehtävä.
MATTI IHUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Elomaa: Hallituksella ei ole uskottavia vaihtoehtoja korvata turpeen käyttöä

Immonen: Hallitus ajaa turvealan yritykset alas myrkynvihreällä politiikallaan
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää