Iranin viranomaiset ovat vapauttaneet joulukuun levottomuuksien yhteydessä pidättämänsä naisen. Vida Movahed vangittiin, koska hän otti Teheranin mielenosoituksessa huivin päästään ja laittoi sen kepinnokkaan vastalauseena maan huivipakolle. Protesti tiukkoja pukeutumissääntöjä vastaan on kasvanut ilmiöksi maan sosiaalisessa mediassa.
Iranin viranomaiset eivät ole sanallakaan kommentoineet Vida Movahedin vapauttamista, kerrotaan BBC:n verkkouutisissa. Uutinen perustuu asiakirjoihin, jotka ihmisoikeusjuristi Nasrin Sotoudeh on nähnyt ja joista hän kertoo Facebook-sivuillaan.
– Toivon, että naista vastaan ei nostettaisi syytettä siitä, että hän vain käytti perustavaa laatua olevaa ihmisoikeuttaan, Sotoudeh kirjoittaa.
Naisten nouseminen puolustamaan perusoikeuksiaan on kasvanut ilmiöksi Iranin sosiaalisessa mediassa. Monet iranilaiset, joukossa myös miehiä, ovat vaihtaneet sosiaalisen median profiilikuvansa Movahedin protestin innoittamina, kertoo puolestaan Iltalehti. Näin siitä huolimatta, että maan johto on päättäväisesti yrittänyt kahlita kansalaisten somen käyttöä.
Pikkuvauvan 31-vuotias äiti Vida Movahed on noussut myös “Valkoinen keskiviikko” -kampanjan keulakuvaksi. Iranin tiukkoja pukeutumissäännöksiä vastustavat naiset ovat kerran viikossa pukeutuneet valkoisiin ja näin tehneet mielipiteensä tiettäväksi maata johtavalle miesköörille.
Iranin johto on uskonnollinen ja maassa sovelletaan sharia-lakia. Kaikkien tulee noudattaa islamilaisia pukeutumissääntöjä. Näin on ollut vuoden 1979 vallankumouksesta lähtien.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
