MATTI MATIKAINEN
Huhtasaari: Pankkikriisin loppuselvittely aloitetaan nyt – “Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari jättää tänään kirjallisen kysymyksen oikeusministeri Antti Häkkäselle omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas ajamiseksi ja pankkikriisin aikaisten velkojen perinnän lopettamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari vaatii, että pankkikriisin asiat tutkitaan perusteellisesti ja valtio/hallitus velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan väärin kohdelluille yrittäjille ja heidän takaajilleen aiheutetut vahingot.
– Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu ja joista ei ole tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. 1990-luvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisten luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Nämä tapahtumat on käsiteltävä ja selvitettävä, jotta Suomi voidaan palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon.
Perintää olemattomista veloista
Huhtasaaren mielestä pankkikriisin loppuselvittely on aloitettava omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin lopettamisella, josta Lipposen ensimmäinen hallitus jo noin 20 vuotta sitten päätti.
– Velallisten kansalais- ja ihmisoikeuksien palauttaminen vaatii Arsenalin koko historian läpivalaisua. Vasta sen jälkeen on mahdollista tarkastella, voidaanko Arsenalin toiminnasta vastanneille myöntää vastuuvapautta vai ei.
– Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan läpivalaisussa selviää, onko ja missä määrin tapauksia, joissa velallisilta on peritty jo maksettu velka toiseen kertaan. On selvitettävä, kuinka paljon on tapauksia, joissa pankki on kyllä tehnyt päätöksen lainasta, mutta lainarahaa ei ole koskaan siirretty velallisen tilille. Ja kuitenkin pankki/Arsenal on toteuttanut perintätoimia nostamattomasta lainasta.
Huhtasaari saattaisi perusteettomista perintätoimista vastuulliset oikeuden eteen.
– Tällaiset laittomuudet on korvattava välittömästi väärin kohdelluille velallisille. Oikeusvaltion periaatteet edellyttävät tätä, vaati Huhtasaari.
Presidentti halusi suosia pankkeja
Huhtasaari muistuttaa, että Tampereen Aluesäästöpankki joutui ensimmäisenä pankkina tulilinjalle oikeusistuimissa. Kaikissa oikeusasteissa todettiin, ettei pankilla ollut oikeutta yksipuoleisesti nostaa asuntolainan korkoa. Korkein oikeus vahvisti (3.4.1992) periaatteen tekemällä ennakkopäätöksen lainanottajan eduksi.
– KKO:n ennakkopäätös ei miellyttänyt presidentti Mauno Koivistoa eikä muuta silloista poliittista johtoa. Siksi presidentin johdolla pidettiin presidentinlinnassa 6.5.1992 oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, jossa oikeusjärjestelmän edustajia ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja näistä johtuvissa asioissa.
– Vastoin kaikkia oikeusvaltion periaatteita maamme korkeimman poliittisen johdon käskynjaon jälkeen, oikeusistuimien linja muuttui päinvastaiseksi kuin KKO:n ennakkopäätös Tampereen Aluesäästöpankin tapauksessa. Pankit pelastettiin poliittisella päätöksellä. Lainanottajista tehtiin maksumiehiä, Huhtasaari ihmettelee.
Huhtasaaren mielestä oikeuslaitoksen täyskäännöksen syy selviää, kun salaiset paperit julkistetaan.
Veronmaksajille 50 miljardin markan lasku
Lipposen ensimmäinen hallitus päätti jo ajaa omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas myymällä koko saatavakannan tarjouskilpailun pohjalta.
Myyntiä käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11.1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana olivat saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12.1999 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui. Kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
– Kaupalla myytiin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat (77 000 saatavaa) kansainvälisille sijoittajille. Valtio sai tässä kaupassa koko velkapotista 600 miljoonaa markkaa, joka on viisi prosenttia velkojen nimellisestä arvosta. Myös velalliset olisivat halunneet ostaa saatavakannan, mutta heille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla samaisella viiden prosentin osuudella velkamäärästä. Miksi? Huhtasaari kysyy.
– Luottotappiot oli jo korvattu kertaalleen siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella. Pankit saivat vapaasti käytännössä ilman kontrollia siirtää ongelma-asiakkaidensa luotot Arsenalin piikkiin ja saivat niistä valtiolta täysimääräisen korvauksen.
Myytiinkö myös perintäkelvottomat saatavat?
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu takaisin ja ne olivat siten perintäkelvottomia.
Jo maksettujen lainojen perimisestä tai siitä, että lainaa ei ollut edes olemassa, on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan vuoden 2000 kertomuksessa. Siinä todetaan, että noin tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin sata todettiin aiheellisiksi.
– Siksi on selvitettävä, myytiinkö myös perintäkelvottomat tai olemattomat saatavat – eli joutuivatko jotkut velalliset maksamaan velkansa kahteen kertaan, tai joutuivatko velalliset maksamaan olematonta lainaa prosessin johdosta, Huhtasaari painottaa.
Suomalaisista norjalaisen pörssiyhtiön velkaorjia
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 29.11.1999 läsnä olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.1999 olivat: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
– Miksi valtiovarainministerit Sauli Niinistö ja Suvi-Anne Siimes myivät – tosin ainoastaan Siimeksen allekirjoituksella – kymmenet tuhannet suomalaiset velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle? Liittyikö kauppaan salainen sitoumus siitä, että Suomen valtio ei heikennä Aktiv-Hansan saatavien arvoa velkoja anteeksiantavalla lainsäädännöllä viiteentoista vuoteen?
– Norjalaisyhtiö teki saatavilla useiden miljardien eurojen voitot. Tästäkö syystä lamavelat anteeksiantava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008? Miksi kuitenkaan kaikkia velallisia ei armahdettu, vaan Arsenal on edelleen joidenkin velallisisten kimpussa? Huhtasaari kysyy.
Arsenalin varauduttava jättikorvauksiin
Hänen mielestään prosessi on syytä perin pohjin tutkia, koska tuhansille velkavankeuden kokeneille perheille, myös perheiden lapsille, on jäänyt lähtemättömät arvet.
– Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa.
Huhtasaari ihmettelee, miksi Arsenal sai julistettua valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi. Ministeri Siimes perusteli salausta sillä, että Arsenalille voi koitua vahinkoa julkistamisesta.
– Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin kolmelletoista yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportista ilmeni ainoastaan jäävuoren huippu.
Ex-velallisten kiusaaminen jatkuu
Perustamisvaiheessa Arsenaliin siirrettiin noin 3 600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä noin 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista aiheutuneet luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista katetulla noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella.
– Miksi Arsenal jatkaa edelleen toimintaansa ja ex-velallisten kiusaamista? Onko kysymyksessä Arsenalin asianhoitajien henkilökohtaiset intressit? Valtiohan on jo omansa saanut. Vai eikö uskalleta paljastaa, että koko omaisuusyhtiö Arsenal perustettiinkin lähinnä suorittamaan uusi kansallinen pesänjako? Huhtasaari kysyy.
– Arsenal toteutti häikäilemättömän yrittäjien omaisuuden realisoinnin. Omaisuuserät vaihtoivat omistajaa reilusti alle käyvän hinnan. Myös yrittäjien keskinäinen riippuvuus johti siihen, että yrityksiä kaatui myös välillisesti toimien seurauksena likviditeettikonkursseissa ja monet lainoja taanneet ystävät ja sukulaiset joutuivat maksumiehiksi ja osa on maksumiehinä vieläkin.
Huhtasaaren mielestä Suomen ei voida katsoa kuuluvan oikeusvaltioiden joukkoon ennen kuin Arsenalin koko toiminta on lopettu ja paperit läpivalaistu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Suvi-Anne Siimes Arsenal velkavankeus Mauno Koivisto 1990-luku Sauli Niinistö Laura Huhtasaari Pankkikriisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tiedotustilaisuus: Laura Huhtasaari 90-luvun pankkikriisin uhrien tilanteeseen
Huhtasaari uudenvuodenpuheessaan: totuuskomissio selvittämään 90-luvun pankkikriisin tapahtumia – ”Pahoittelut eivät riitä”
Elomaalta lakialoite 1990-luvun laman velkaantuneiden auttamiseksi – tuhannet kärvistelevät yhä
Huhtasaaren ratkaisu laskevalle väestönkehitykselle: ”Kuunnellaan perheitä, tuetaan heitä vanhemmuudessa ja tarjotaan kaikille hyvät elämän edellytykset”
Viikon suosituimmat
Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään
Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu kummeksuu Ylen toimintaa tuoreessa kohussa, joka liittyy Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen matkusteluun Euroopassa tuoreen miesystävänsä kanssa Ylen rahoilla.
Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa
Palestiina-huivin harteilleen kietonut ilmastoaktivisti ja kunniatohtori Greta Thunberg pidätettiin viime viikolla Israelin vastaisen mielenosoituksen aikana Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Thunberg on myös Suomen ja Ruotsin poliisin vanha tuttu.
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.