PS ARKISTO
Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”
EU pyrkii esiintymään demokratian edistäjänä. Unionilla on hirmuinen hinku uudistua ja Euroopan komissio ottaa milloin minkäkin hankkeen tehtäväkseen. Ideologisen palon seurana on hyvin usein surkea toteutus. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo tämän johtuvan kankeasta byrokratiasta. Toisaalta hän pitää hyvänä asiana, etteivät hankkeet useinkaan päädy maaliin asti.
Euroopan komission puheenjohtajan valinta, pankkiunioni, laittomien siirtolaisten asuttaminen ympäri unionia ja rokoteohjelma ovat joko myttyyn menneitä tai keskeneräisiksi jääneitä hankkeita.
Uusin hanke on eräänlainen kansalaisfoorumi, missä kansalaiset osallistuvat EU:n kehittämiseen keskusteluiltojen avulla. Keskustelujen päämäärä on arvoitus. Ainoastaan tiedossa on se, ettei hankkeella tähdätä konkreettisiin toimiin, kuten sopimusmuutoksiin.
Laura Huhtasaari käy lävitse aiempia hankkeita ja unionin raskasta byrokratiaa.
Demokraattinen johto ei kelpaa
Euroopan komission puheenjohtajan demokraattinen valinta on unionissa vaikea pala purtavaksi. Vuonna 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa ajatuksena oli, että jokainen ryhmä valitsee ehdokkaistaan kärkiehdokkaan ja suurimmaksi nousevan ryhmän kärkiehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja.
– Ensimmäisen kerran 2014 vaaleissa käyttöön otettu kärkiehdokasmenettely ei ole lisännyt niin sanottua eurooppalaista demokratiaa mitenkään. Ennen komission puheenjohtajavalinta tehtiin EU-maiden hallitusten johtajien toimesta Brysselin kabineteissa, Huhtasaari taustoittaa.
Tuolloin komission johtoon nousi Jean-Claude Juncker. Hän on todennut olleensa ensimmäinen ja viimeinen komission johtoon noussut kärkiehdokas.
– Kärkiehdokasmenettely vielä koki kolauksen 2019 EU-vaalien jälkeen, kun Euroopan maltillisten konservatiivien EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber tuli Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksesta syrjäytettyä ja komission johtoon nostettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille läheinen Ursula von der Leyen, Huhtasaari toteaa.
– Euroopan korkea ulkopoliittinen edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja taas ovat jääneet harmaiksi statisteiksi siitä lähtien, kun nämä virat otettiin käyttöön 2009.
EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell koki kovan nöyryytyksen Venäjän matkallaan. Venäjä hääti joitain EU-maiden diplomaatteja samaan aikaan, kun tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov nimitti EU:ta epäluotettavaksi.
Ranska johtaa ja tuo byrokratiaa
EU:n luonne on muuttumassa. Merkel on ilmoittanut, ettei jatka liittokanslerina. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa. Iso-Britannia on eronut EU:sta poistaen merkittävän tulpan EU:n liittovaltiokehitykselle.
– EU:ta pyörittää vielä hyvin vahvasti Saksan-Ranskan integraatiomyönteinen akseli. Britannian lähtö EU:sta lisäksi vahvisti Ranskan johdolla toimivaa Etelä-Euroopan blokkia, joka haluaa pohjoiseurooppalaisten subventoivan eteläeurooppalaisten elämää tulonsiirroilla, Huhtasaari kuvaa.
Etelä-Eurooppa saanee lisää jalansijaa, kun Italian uudeksi pääministeriksi nousi Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi. Hän kannattaa euroalueen integraation syventämistä.
– EU perustuu belgialais-ranskalaiselle byrokratiamallille, minkä vuoksi isot uudistukset jäävät aina puolitiehen. Toisaalta tietyissä tapauksissa on hyvä, etteivät EU:n hulluimmat ideat koskien EU-maiden integraatiota, taloudellista yhteisvastuuta tai maahanmuuttajien taakanjakoa etene, Huhtasaari luettelee.
– EU-vetoinen rokotehankinta on ollut malliesimerkki EU-byrokratian kyvyttömyydestä. EU:n terveysviranomainen on suoriutunut tehtävästään surkeasti, jos vertaa siihen, millä tahdilla esimerkiksi Britannian ja Israelin kaltaiset itsenäiset kansallisvaltiot ovat saaneet kansalaisiaan rokotettua.
EU hamuaa vain valtaa
EU:n sarja keskenjääneitä tai epäonnistuneita hankkeita kiteytyy Huhtasaaren mukaan siihen, että EU haluaa kahmia valtaa jäsenmailtaan.
– EU:n perusidea ei ole tehdä asioita paremmin kuin jäsenmaat tai ottaa itselleen vastuita asioista, joihin jäsenmaat eivät kykene. Ainoa tarkoitus on vain haalia mahdollisimman paljon valtaa Brysseliin ja heikentää Euroopan kansallisvaltioiden suvereniteettia.
Esimerkiksi kuusi EU-maata kyllästyi unionin rokoteohjelman hitauteen ja lähti toimimaan omin päin saadakseen väkeään rokotettua koronavirusta vastaan.
EU:n hankkeet alkavat kriisien myötä. Vastauksena on aina “enemmän Eurooppaa” huolimatta vaisusta onnistumisasteesta.
– Eurokriisi käynnisti pankkiunioniprojektin, jossa suomalaisetkin joutuvat vastuuseen italialaisista roskapankeista. Pakolaiskriisistä taas sai alkunsa komission suunnitelma jakaa pakkokiintiöillä turvapaikanhakijoita ympäri EU:n. Ja viimeisimpänä koronapandemian varjolla saatiin runtattua läpi ensimmäistä kertaa EU-maiden yhteinen velanotto, Huhtasaari luettelee.
Turhaa törsäämistä
Byrokratia on tietysti hidasta, mutta sen toinen huono puoli on, ettei se ole ilmaista. Esimerkiksi Euroopan hauraan pankkisektorin rajat ylittävä rahoitustuki olisi ollut huokeampaa tehdä vapaaehtoisten osallistujamaiden kesken kuin pystyttää uusi EVM-rahasto tehtävää varten.
Huhtasaari muistuttaa muistakin tarpeettomista rahantuhlauskohteista.
– Koronapandemian keskeyttämä Brysselin ja Strasbourgin välinen rekkaralli on maksanut eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Ainoa syy tähän toimintaan on se, että maailman tasolla taloudellisena ja poliittisena voimana romahtanut Ranska haluaa kansallisen itsetuntonsa pönkittämiseksi pitää Strasbourgin toisena Euroopan parlamentin kokoontumispaikkana.
Lisäksi EU markkinoi itseään.
– EU käyttää myös mittavasti voimavaroja erilaisiin kampanjoihin, joilla yritetään pönkittää EU-parlamentin legitimiteettiä eurooppalaisten silmissä, Huhtasaari toteaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josep Borrell Ursula von der Leyen Tulonsiirtounioni Sergei Lavrov Manfred Weber Emmanuel Macron EU-komissio Integraatio Byrokratia Mario Draghi Angela Merkel Demokratia Jean-Claude Juncker Ranska Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan parlamentin hiilitullimietintö lähti väärille urille – Huhtasaari: “Voi tarkoittaa, että halkojen poltto ja puunkaato pannaan verolle”
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”
Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”
Halla-aho: EU-elvytyspaketti ei jää kertaluonteiseksi – “Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia”
Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa
Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista
Reijonen veronmaksajien rahojen tuhlailusta Strasbourgissa: EU:n tilojen vajaakäyttö tuntuu käsittämättömältä tuhlailulta
Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää