Huhtasaaren gradua käytettiin “lokakuun yllätykseen” – lue täältä tarkasti ajoitetun gradukohun synty ja taustat

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on todennut, että Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielmassa ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta tieteellisen käytännön loukkaus ei ole luonteeltaan erityisen vakava. Rehtorin mukaan asian käsittely päättyy yliopiston taholta tähän. Mutta mistä koko episodissa oikein oli kyse?

Mistä tässä kohussa on kyse ja mistä se sai alkunsa?

FM Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielma “Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä” hyväksyttiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa 19.12.2003. Arvosanaksi tuli cum laude approbatur, eli tutkielmaa pidettiin keskitasoisena.

Vähän yli 14 vuotta myöhemmin nettiin ilmestyy väite, että Laura Huhtasaaren gradu on plagioitu. Väitteen esittänyt Tuomas Tiainen joutuu pian korjaamaan väitteensä muotoon “Laura Huhtasaaren gradu sisältää plagiointia”, koska on selvää, että plagiointiepäily koskee vain pientä osaa tutkielman sisällöstä.

Useimmat yliopisto-opiskelijat eivät jatka akateemisella uralla, joten heille pro gradu -tutkielma on vain yksi tutkintoon vaadittavista opintosuorituksista. Gradusta tehdään kaksi nidottua kappaletta, joista toinen päätyy tutkinnon suorittajan hyllyyn ja toinen yliopiston kirjaston hyllyyn.

Useimpia graduja ei niiden hyväksymisen jälkeen kukaan enää lue. Hyvässä lykyssä joku toinen graduntekijä saattaa käydä kirjastossa vilkaisemassa aiempia samasta aiheesta tehtyjä graduja, mutta yleensä pro gradu -tutkielmat eivät kiinnosta ketään.

Presidenttiehdokkuus sai tonkijat liikkeelle

Laura Huhtasaaren gradu onnistui 14 vuotta hyväksymisensä jälkeen herättämään poikkeuksellista kiinnostusta. Se on todennäköisesti Kokkolan yliopistokeskuksen kirjaston luetuin gradu, jota lukuisat toimittajat ovat kirjastonhoitajan mukaan käyneet tutkimassa.

Gradukohu sai alkunsa, kun Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen laittoi Uuden Suomen -blogiinsa kirjoituksen, jossa hän toi plagiointiepäilyn esille.

– Ajattelin vuosi sitten, että 15 vuotta vanhan gradun tilaaminen menisi ajojahdin puolelle, mutta tilanne on muuttunut koska Huhtasaaresta on sittemmin tullut perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas, Tiainen kertoo motiiveistaan.

Koska Jyväskylän yliopiston Kokkolan sivutoimipisteen kaikki gradut eivät ole saatavilla netissä, Tiainen joutui näkemään vähän ylimääräistä vaivaa. Kokkolaan on pitkä matka mennä selailemaan graduja, joten Tiainen tilasi Huhtasaaren gradun etälainaan johonkin Helsingin kirjastoon. Tiainen ilmeisesti itse skannasi gradun tietokoneen luettavaan muotoon päästäkseen tutkimaan sitä plagiointia etsivillä tietokoneohjelmilla.

Yli 70-sivuisen gradun skannaaminen sivu kerrallaan on yksitoikkoinen urakka, jossa vierähtää helposti toista tuntia, mutta Tuomas Tiainen ei kaihtanut vaivaa.

Tarkoituksena vahingoittaa vaalikampanjaa

Tiainen kertoi blogikirjoituksessaan aivan avoimesti, että hänen toimintansa tarkoituksena on vahingoittaa Laura Huhtasaaren vaalikampanjaa. Myös kohun aloitushetki oli tarkkaan mietitty.

– Presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa huomenna. Eräissä muissa maissa ennakkoluuloilla ja valeuutisilla kampanjoimalla on ollut mahdollista saavuttaa vaalivoitto. Uskon kuitenkin, että suomalaiset äänestäjät ovat riittävän valveutuneita ollakseen äänestämättä epärehellistä ehdokasta, Tiainen kirjoitti blogissaan.

Tiaisen osalta kyse on siis aivan normaalista törkykampanjasta, jossa poliittiset vastustajat pyrkivät kaivamaan ehdokkaasta kaikki mahdolliset epäedulliset juorut ja tiedot esiin pitkältäkin ajalta.

Vastaavia tekemällä tehtyjä kohuja on nähty monesti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yleensä niiden esille tuominen ajoitetaan sopivasti marraskuisten presidentinvaalien alle, joten niistä käytetään nimeä “lokakuun yllätys”.

Vastaavasti Jussi Halla-ahon perhettä koskevat paljastukset oli ajoitettu juuri puheenjohtajavaalin alle. Klassinen ajankohta paljastuksille on kaksi viikkoa ennen käytäviä vaaleja.

Valtamedia kärppänä paikalla

Suomen valtamedia reagoi gradukohuun nopeasti ja ärhäkästi. Tuomas Tiainen julkaisi plagiointiväitteen sisältävän blogikirjoituksensa 16.1.2018 kello 11:27.

Anarkistisympatioistaan tunnettu ilmaisjakelulehti Tamperelainen teki kaikkien aikojen ennätyksen tarttuessaan Tiaisen blogikirjoitukseen jo kello 11:07, eli 20 minuuttia ennen kuin Tiainen julkaisi sen. Voi tietysti olla, että aikaleimat ovat virheelliset, mutta tämä näyttäisi antavan syytä olettaa, että mediakohu oli huolellisesti etukäteen suunniteltu ja valmisteltu.

Iltapäivän mittaan kaikki päälehdet tekivät jutun Lauran Huhtasaaren gradusta.

Media rummutti massivisella volyymillä pieniä 15 vuotta sitten tehtyjä huolimattomuusvirheitä, mutta jätti muiden ehdokkaiden lopputöiden epäselvyydet vaille sen suurempaa huomiota.

Kaikkien ehdokkaiden opinnot eivät kiinnostaneet lehdistöä

Presidentinvaalien alla sosiaalisessa mediassa keskusteltiin myös muiden presidenttiehdokkaiden graduista ja graduttomuudesta. Esimerkiksi Uuden Suomen blogisti ja Helsingin yliopiston dosentti Mikko Paunio kirjoitti paljon Pekka Haavistosta, joka opintojensa kesken jäämisestä huolimatta on esiintynyt muun muassa vierailevana professorina Bristolin yliopistossa ja venäläisen ympäristöpolitiikan vierailevana tutkijana Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa.

Näihin Haavistoa koskeviin blogikirjoituksiin valtamedia ei tarttunut läheskään yhtä suurella innolla kuin Huhtasaaren graduun. Suomen Uutiset teki Haaviston kesken jääneistä opinnoista yhteenvedon tässä jutussaan.

Myös presidentti Sauli Niinistön opinnäytetyön perään kyseltiin sosiaalisessa mediassa näissäkin vaaleissa. Vuonna 1974 oikeustieteen kandidaatiksi valmistunut Niinistö ei ole tehnyt lainkaan pro gradu -tutkielmaa, koska tuohon aikaan riitti suppeampi opinnäytetyö, joka jäi sitten Niinistön mukaan pitkäksi aikaa professorin pöytälaatikkoon piiloon.

Mistä plagiointikohussa oli kyse?

Pro gradu on tieteellinen tutkielma, jonka on tarkoitus osoittaa, että opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja tuottaa sen pohjalta tieteellistä tietoa. Tutkielmaan kuuluu teoriaosa, jossa perehdytään aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin kyseisestä aiheesta. Lisäksi tutkielmaan sisältyy yleensä kokeellinen osa, jossa opiskelija kerää itse tietoa ja analysoi sitä. Lopuksi kerätyn tiedon pohjalta tehdään johtopäätöksiä.

Laura Huhtasaaren tutkielmaa koskevat epäselvyydet kohdistuvat pääasiassa teoriaosaan, jossa Huhtasaari on lainannut osia käännöksistä, joita toiset graduntekijät ovat tehneet englanninkielisistä alkuperäislähteistä. Asianmukainen lähdeviittaus kyseiseen graduun on parissa kohdassa jäänyt huolimattomuuden takia pois. Puutteet lähdemerkinnöissä koskevat neljää sivua yli 70-sivuisessa tutkielmassa.

Kyse ei siis ole siitä, että Huhtasaari olisi plagioinut toisten graduntekijöiden itse luomaa tekstiä tai ajatuksia, vaan ainoastaan lainannut heidän ulkomaisista alkuperäislähteistä tekemiään käännöksiä, mutta viitannut alkuperäislähteeseen.

Varsinainen kokeellinen tutkimus, tulosten käsittely ja loppupohdinta – jotka muodostavat gradun tärkeimmän osan ja ytimen – ovat Laura Huhtasaaren omaa käsialaa ja asiallisesti tehtyjä. Epäselvyydet koskevat siis vain hyvin pientä sivumäärää gradun kokonaislaajuudesta ja sijoittuvat kokonaisuuden kannalta toisarvoiseen osaan.

Nyt yliopiston rehtori on siis todennut, että asiassa oli kyse hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta, mutta tapaus ei ollut luonteeltaan erityisen vakava. Esiselvityksessä ei myöskään ole syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä. Asian käsittely yliopistossa päättyy.