PS ARKISTO
Vilhelm Junnila johti aikaisemmin Naantalin valtuustoa. Naantali on nyt velaton ja turvallinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kuntavaaleissa ja kertoo miksi.
Vakka-Suomen Sanomat kirjoitti, kuinka ilman puoluepoliittista värinää voidaan väittää Vilhelm Junnilan hoitaneen ryhdikkäästi ja jämäkästi Naantalin valtuuston puheenjohtajan tehtävää.
– Lähes kaikista päätöksistä saatiin neuvoteltua yksimielisiä. Naantali on turvallinen, sillä ei ole lainkaan velkaa, humanitaarinen maahanmuutto on rajoitettua, päiväkodit ja koulut ovat kunnossa ja yrittäjät tyytyväisiä. Ei enää suuria haasteita.
Kansanedustaja Junnila kertoo nyt, miksi lähtee ehdolle Turun kaupunginvaltuustoon.
– Turussa haasteita riittää. Turku tulee yhdistää maan kasvualueisiin eikä paikata ongelmia veronkorotuksilla, rakentamalla satojen miljoonien eurojen ratikkakiskoja ja ajamalla ympyrää lähiöissä. Menneisyyteen palaamisen sijaan pitää etsiä uusia ratkaisuja, ja olen siihen valmis.
Toinen syy on henkilökohtaisempi.
– Olemme pendelöineet kolmen osoitteen väliä Naantalissa, Turussa ja Helsingissä. Nyt yhdistämme voimat Turkuun, josta kauniimpi puoliskoni on kotoisin.
Vaalisloganissa sanotaan ”Aurinkoa myös Turkuun”. Mitä tämä tarkoittaa?
– Turun perisynti on kielteisyys, ja kaupungissa käytetään tarpeettomasti aikaa poliittiseen nahisteluun. Jos Turku haluaa menestyä, sen on oltava yhteistyökykyisempi myös kaupungin ulkopuolella. Turun on otettava kokoaan vastaava rooli ja suhtauduttava myönteisemmin tulevaisuuteen!
Junnila näkee teknologisen kehityksen ohjaavan tulevaisuuden liikenneratkaisuja.
– Ei kukaan aiemmin uskonut, että tänään kaupan robotti tuo ruuat kotiin. Tulevina vuosikymmeninä yhteiskäyttö- ja itseohjautuvat autot tulevat osaksi liikenneratkaisuja ja liikenteestä tulee joustavampaa.
Turussa oli sähköraitiotie vuosina 1908–1972. Keskeisin haaste raitiovaunulle oli linja-auto, joka voitiin ohjata uudelle reitille vaikka päivittäin. Raitiotiekiskoja ei voinut muuntaa vastaamaan yhteiskunnan kehitystä. Myös jalankulku- ja pyöräilyverkostot yleistyivät. Liikenteen muuttuessa päästöttömäksi ”teräspyörän” edut alkavat vaikuttaa nostalgisilta.
– Vielä 1960-luvulla raitsikka meni keskustan ruutukaava-alueella, ja sillä oli neljä linjaa. Nyt suunnitelmissa on yhdistää satama ja Varissuo. Samalla pysäkkivälit pitenevät.
Raitsikan hinta on inflaation ja kalustokustannusten jälkeen ainakin puoli miljardia euroa, mutta Turku julkaisee arvion vasta vaalien jälkeen.
– Turun tulee huolehtia seudullisesta tie- ja raideliikenteestä. Sisäisen joukkoliikenteen sekoittaminen raitsikalla sataisi vain grynderien taskuun.
Vihreät ovat ehdottaneet polttomoottoriautojen kieltämistä Helsingissä, joka tarkoittaisi ajokieltoa 150 000 ajoneuvolle pääkaupungin keskustassa.
– On ajan kysymys, milloin vastaavaa yritetään Turkuun. Puolustan autoilijoita viimeiseen asti. Se ei ole pois joukkoliikenteen kehittämiseltä, vaan asiat voidaan järjestää ilman, että ideologia ja nostalgian kaipuu ohjaavat ratkaisuja.
Vantaalla raitsikan arvioidaan lisäävän maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmia. HOK-Elanto on todennut eriytymiskehityksen heikentyvän, jos raitiotie tuodaan Vantaan Länsimäen ja Hakunilan alueelle.
Turku on ottamassa dramaattisesti lisää lainaa. Muutama vuosi sitten velkaa oli 832 miljoonaa euroa, ja vuoden 2027 korollisen velan arvioidaan olevan lähempänä kahta miljardia euroa.
Kuntaliitto on kuvannut edessä olevan säästöjä ja veronkorotuksia.
– Velkamäärä asukasta kohden yli kaksinkertaistuu, mutta veronmaksajia on asukkaita vähemmän. Monet työssäkäyvät maksavat siis entistä enemmän. Paljonko sinä olet valmis maksamaan?
Veronkorotukset voivat tällä investointitahdilla olla mittavia. Korotetaanko veroja?
– En ole valmis veronkorotuksiin, vaan olen huolissani. Miten perheet pärjäävät? En halua maksattaa poliitikkojen unelmia tavallisilla työtä tekevillä ihmisillä ja perheillä. Arjen täytyy sujua ja uskon tulevaisuuteen säilyä.
Investointiohjelmissa nollat vilisevät. Länsirataan laitetaan 127 700 000 euroa ja ratapihaan sekä Kupittaan kaksoisraiteeseen 86 000 000 euroa. Näiden lisäksi suunnitelmissa on 172 000 000 euroa sataman terminaaliin, 35 000 000 euroa Kupittaan kanteen ja 36 000 000 euroa pysäköintilaitokseen, 100 000 000 euroa Elämyskeskukseen sekä reilusti yli 30 000 000 euroa kaupungintalon kortteliin.
Suikkilan kouluun, Talvinkorventien päiväkotiin, Lyseon koulutaloon, S:t Olofsskolaniin sekä Luolavuoren koulutaloon ja Karhunaukion yhtenäiskouluun on arvioitu menevän yli 150 000 000 euroa sekä Historian ja tulevaisuuden museoon 41 000 000 euroa, Linnakaupungin monitoimitaloon 45 000 000 euroa, Musiikkitaloon 90 000 000 euroa ja Taitokampukseen 94 000 000 euroa.
– Huhhuh! Budjettiylityksistä ei varmaan tarvitse edes mainita. Jokainen ymmärtää, että helpoin tapa huolehtia investointien toteuttamisesta on jättää raitsikka tässä vaiheessa tekemättä. Seuraavan kaupunginvaltuuston on osoitettava johtajuutta ja tehtävä välttämätön päätös.
Junnila kertoo, että Turulla on merkittävä määrä korjausvelkaa ja palveluverkkoa tulee korjata. Hän vaatiikin investointien jaksottamista.
– Oppilaita on parakkityyppisissä väistötiloissa. Turun on välttämätöntä jaksottaa investointeja ja huolehtia asukkaistaan. Turvallisuudesta kaduilla, kouluissa ja kotona. Lapset ovat tulevaisuutemme. Turun on rakennettava tulevaisuuttaan, ei menneisyyteen johtavaa raitiotietä.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo tavoittelevansa Turun pormestarin tehtävää. Asiasta uutisoi ensimmäisenä IS.
Perussuomalaisten pormestariehdokas Turussa, Vilhelm Junnila vastustaa autoilun rajoittamista. Hän esittää kehitystä, joka tukee kaupunkilaisten arkea ja taloutta. Turussa hän näkee paljon mahdollisuuksia, mutta kritisoi kaupunkia velkaantumisesta ja kalliiden hankkeiden, kuten raitiotien, rahoittamisesta. Junnila näkee raitiotien jopa lisäävän ongelmia maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä.
Turun Perussuomalaisten ikkuna rikottiin maanantain ja tiistain välisen yön aikana. Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpään mukaan on olemassa jotain todistusaineistoa, jonka kautta tihutyön tekijät voidaan saada myöhemmin kiinni, mutta toistaiseksi iskun tekijöitä ei vielä tiedetä.
Muutaman vuoden takainen Afrikan tähti -rasismikohu on lämmitetty uudestaan. Tällä kertaa asialla on turkulainen vasemmistopoliitikko Paco Diop, joka kertoo irtisanoutuneensa työstään Afrikan tähti -peliin sisältyvän rasismin vuoksi. Lisää löylyä kiukaalle heittää Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo, jonka mukaan Afrikan tähti -pelit kerätään pois Turun kaupungin päiväkodeista.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
