Vakka-Suomen Sanomat kirjoitti, kuinka ilman puoluepoliittista värinää voidaan väittää Vilhelm Junnilan hoitaneen ryhdikkäästi ja jämäkästi Naantalin valtuuston puheenjohtajan tehtävää.
– Lähes kaikista päätöksistä saatiin neuvoteltua yksimielisiä. Naantali on turvallinen, sillä ei ole lainkaan velkaa, humanitaarinen maahanmuutto on rajoitettua, päiväkodit ja koulut ovat kunnossa ja yrittäjät tyytyväisiä. Ei enää suuria haasteita.
”Turussa haasteita riittää”
Kansanedustaja Junnila kertoo nyt, miksi lähtee ehdolle Turun kaupunginvaltuustoon.
– Turussa haasteita riittää. Turku tulee yhdistää maan kasvualueisiin eikä paikata ongelmia veronkorotuksilla, rakentamalla satojen miljoonien eurojen ratikkakiskoja ja ajamalla ympyrää lähiöissä. Menneisyyteen palaamisen sijaan pitää etsiä uusia ratkaisuja, ja olen siihen valmis.
Toinen syy on henkilökohtaisempi.
– Olemme pendelöineet kolmen osoitteen väliä Naantalissa, Turussa ja Helsingissä. Nyt yhdistämme voimat Turkuun, josta kauniimpi puoliskoni on kotoisin.
Vaalisloganissa sanotaan ”Aurinkoa myös Turkuun”. Mitä tämä tarkoittaa?
– Turun perisynti on kielteisyys, ja kaupungissa käytetään tarpeettomasti aikaa poliittiseen nahisteluun. Jos Turku haluaa menestyä, sen on oltava yhteistyökykyisempi myös kaupungin ulkopuolella. Turun on otettava kokoaan vastaava rooli ja suhtauduttava myönteisemmin tulevaisuuteen!
Teknologia vai nostalgia?
Junnila näkee teknologisen kehityksen ohjaavan tulevaisuuden liikenneratkaisuja.
– Ei kukaan aiemmin uskonut, että tänään kaupan robotti tuo ruuat kotiin. Tulevina vuosikymmeninä yhteiskäyttö- ja itseohjautuvat autot tulevat osaksi liikenneratkaisuja ja liikenteestä tulee joustavampaa.
Turussa oli sähköraitiotie vuosina 1908–1972. Keskeisin haaste raitiovaunulle oli linja-auto, joka voitiin ohjata uudelle reitille vaikka päivittäin. Raitiotiekiskoja ei voinut muuntaa vastaamaan yhteiskunnan kehitystä. Myös jalankulku- ja pyöräilyverkostot yleistyivät. Liikenteen muuttuessa päästöttömäksi ”teräspyörän” edut alkavat vaikuttaa nostalgisilta.
– Vielä 1960-luvulla raitsikka meni keskustan ruutukaava-alueella, ja sillä oli neljä linjaa. Nyt suunnitelmissa on yhdistää satama ja Varissuo. Samalla pysäkkivälit pitenevät.
Raitsikan hinta on inflaation ja kalustokustannusten jälkeen ainakin puoli miljardia euroa, mutta Turku julkaisee arvion vasta vaalien jälkeen.
– Turun tulee huolehtia seudullisesta tie- ja raideliikenteestä. Sisäisen joukkoliikenteen sekoittaminen raitsikalla sataisi vain grynderien taskuun.
Autoilijoita puolustettava vihreiltä
Vihreät ovat ehdottaneet polttomoottoriautojen kieltämistä Helsingissä, joka tarkoittaisi ajokieltoa 150 000 ajoneuvolle pääkaupungin keskustassa.
– On ajan kysymys, milloin vastaavaa yritetään Turkuun. Puolustan autoilijoita viimeiseen asti. Se ei ole pois joukkoliikenteen kehittämiseltä, vaan asiat voidaan järjestää ilman, että ideologia ja nostalgian kaipuu ohjaavat ratkaisuja.
Vantaalla raitsikan arvioidaan lisäävän maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmia. HOK-Elanto on todennut eriytymiskehityksen heikentyvän, jos raitiotie tuodaan Vantaan Länsimäen ja Hakunilan alueelle.
Kaupunki ottamassa lisää lainaa
Turku on ottamassa dramaattisesti lisää lainaa. Muutama vuosi sitten velkaa oli 832 miljoonaa euroa, ja vuoden 2027 korollisen velan arvioidaan olevan lähempänä kahta miljardia euroa.
Kuntaliitto on kuvannut edessä olevan säästöjä ja veronkorotuksia.
– Velkamäärä asukasta kohden yli kaksinkertaistuu, mutta veronmaksajia on asukkaita vähemmän. Monet työssäkäyvät maksavat siis entistä enemmän. Paljonko sinä olet valmis maksamaan?
Veronkorotukset voivat tällä investointitahdilla olla mittavia. Korotetaanko veroja?
– En ole valmis veronkorotuksiin, vaan olen huolissani. Miten perheet pärjäävät? En halua maksattaa poliitikkojen unelmia tavallisilla työtä tekevillä ihmisillä ja perheillä. Arjen täytyy sujua ja uskon tulevaisuuteen säilyä.
Paljonko olet valmis maksamaan?
Investointiohjelmissa nollat vilisevät. Länsirataan laitetaan 127 700 000 euroa ja ratapihaan sekä Kupittaan kaksoisraiteeseen 86 000 000 euroa. Näiden lisäksi suunnitelmissa on 172 000 000 euroa sataman terminaaliin, 35 000 000 euroa Kupittaan kanteen ja 36 000 000 euroa pysäköintilaitokseen, 100 000 000 euroa Elämyskeskukseen sekä reilusti yli 30 000 000 euroa kaupungintalon kortteliin.
Suikkilan kouluun, Talvinkorventien päiväkotiin, Lyseon koulutaloon, S:t Olofsskolaniin sekä Luolavuoren koulutaloon ja Karhunaukion yhtenäiskouluun on arvioitu menevän yli 150 000 000 euroa sekä Historian ja tulevaisuuden museoon 41 000 000 euroa, Linnakaupungin monitoimitaloon 45 000 000 euroa, Musiikkitaloon 90 000 000 euroa ja Taitokampukseen 94 000 000 euroa.
– Huhhuh! Budjettiylityksistä ei varmaan tarvitse edes mainita. Jokainen ymmärtää, että helpoin tapa huolehtia investointien toteuttamisesta on jättää raitsikka tässä vaiheessa tekemättä. Seuraavan kaupunginvaltuuston on osoitettava johtajuutta ja tehtävä välttämätön päätös.
Junnila kertoo, että Turulla on merkittävä määrä korjausvelkaa ja palveluverkkoa tulee korjata. Hän vaatiikin investointien jaksottamista.
– Oppilaita on parakkityyppisissä väistötiloissa. Turun on välttämätöntä jaksottaa investointeja ja huolehtia asukkaistaan. Turvallisuudesta kaduilla, kouluissa ja kotona. Lapset ovat tulevaisuutemme. Turun on rakennettava tulevaisuuttaan, ei menneisyyteen johtavaa raitiotietä.