

LEHTIKUVA, SU
HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) on tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle Helsingin Sanomien uutisoinnista. Kantelu liittyy HS:n 11.3. julkaisemaan taulukkoon, jonka tarkoituksena oli otsikon mukaan vertailla meppien toimia vuosina 2019-2024 Euroopan parlamentissa.
Pirkko Ruohonen-Lerner katsoo, että HS:n julkaisema taulukko on virheellinen, harhaanjohtava ja kannaltaan erityisen vahingollinen, minkä johdosta hän pyytää tutkimaan, onko HS rikkonut uutisoinnissaan Journalistin ohjeita.
– Minun toimintaani parlamentissa verrattiin niihin europarlamenttiedustajiin, jotka ovat olleet tehtävässä koko kauden eli vuodet 2019-2024. Itse aloitin työskentelyn parlamentissa vasta 12.4.2023 eli olin ollut tehtävässä alle vuoden jutun julkaisun aikaan.
– Nettijutun taulukossa on hyvin huomaamaton maininta siitä, että aloitin meppinä vasta huhtikuussa 2023. Paperilehdessä julkaistun jutun taulukossa ei tuotu millään tavalla esille, että olen tullut parlamenttiin vasta vuonna 2023. On selvää, että lukijat eivät tätä nettijutunkaan huomaamatonta tarkennusta havainneet.
Meppien toimintaa tulisi vertailla samalta viivalta
Ruohonen-Lerner pyysi vastineoikeutta HS:n päätoimittajalta 20. maaliskuuta. Vastinetekstissään hän selitti, kuinka taulukon metodologia on muutoinkin kyseenalainen.
– Meppien toimien vertailutaulukosta puuttui mm. osallistuminen täysistuntokeskusteluihin ja äänestyksiin kokonaan, ja toisaalta siinä käsiteltiin täysin eri vaativuustason toimia samanarvoisina. Esimerkiksi päätöslauselmaesitysten painoarvo vertailussa oli suorastaan mieletön, sillä nämä “touhupisteet” meppi tienaa yksinkertaisella allekirjoituksella tekemättä itse mitään muuta asian eteen.
Ruohonen-Lerner kertoo toimittaneensa HS:lle korjaavan taulukon, jossa meppien toimia vertailtiin tasapuolisesti ja samalta viivalta eli 12.4.2023 alkaen, jolloin kaikki mepit ovat olleet toimessaan.
– Vastineoikeuteni evättiin. Sain esittää kommenttini mielipidepalstalla, mutta toimittamaani korjaavaa taulukkoa ei kuitenkaan julkaistu mielipiteeni yhteydessä.
Kuva: HS:lle toimitetun kaltainen meppien aktiivisuusvertailu 12.4.2023 lähtien, jota lehti ei julkaissut. Heidi Hautalan puheenvuoroihin ei ole sisällytetty varapuhemiehen roolista johtuvia fraasipuheenvuoroja, kuten “Keskustelu on päättynyt.” Tiedot on koottu Euroopan parlamentin sivuilla julkisesta saatavilla olevista tiedoista. Kuva On Ruohonen-Lernerin koostama.
Ruohonen-Lernerin mukaan HS:n reagointi harhaanjohtavaan uutisointiinsa ei ole ollut asianmukaista. HS:n julkaiseman virheellisen taulukon antamat mielikuvat elävät vahvasti ihmisten mielissä, mikä on käynyt ilmi vaalikentillä.
– HS:n virheellistä taulukkoa voidaan kannaltani pitää jopa negatiivisena vaalivaikuttamisena ja mustamaalaamisena.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vastineoikeus aktiivisuus europarlamentaarikot kantelu Julkisen sanan neuvosto Helsingin Sanomat europarlamentti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääkirjoitus: Helsingin Sanomat syyllistää seksuaalisen häirinnän uhrin ja yrittää leimata tämän rikolliseksi

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

Wille Rydman elinkeinoministeriksi, Helsingin Sanomat reagoi nostamalla esiin vanhan törkyjutun – kieltäytyy kertomasta lukijoilleen, että jutusta on käynnissä rikostutkinta

Teemu Keskisarjan kolumni: Rakkaat muistoni Helsingin Sanomista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää