

Viikon 29/2018 luetuin
HS myöntää jo itsekin oman asenteellisuutensa
NÄKÖKULMA | Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomien muutoksesta.
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ryhtyi sunnuntaina Twitterissä puolustamaan runsaasti arvostelua saanutta työnantajaansa. HS:ää on jatkuvasti kritisoitu neutraalin, faktoja välittävän uutisoinnin puutteesta ja siitä, ettei lehden värittyneisiin juttuihin voi enää luottaa.
Saarikoski aloitti: ”Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka ’sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia’ eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”
Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) July 15, 2018
Toimittajan päivitys aiheutti runsaasti keskustelua ja ihmetystä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi:
”Mutta kuitenkin kansalaisten pitäisi luottaa Helsingin Sanomien kaltaisiin julkaisuihin nimenomaan tiedonvälittäjinä?”
Toinen verkkokeskustelija huomautti Saarikoskelle:
”Jos ja kun HS vuodesta toiseen ’ottaa kantaa’ tietyissä aiheissa aina samaan suuntaan, niin ymmärtävätköhän lukijat muodostuneen kuvan vinouden? Sitä toden ja mielipiteen, tai jopa valehtelun esim. faktojen valikoimisen kautta, rajaa ei todellakaan tuoda esille. Ja enemmän: sehän yleensä jopa kiistetään. Eihän HS myönnä esim. propagoivansa maahanmuuton puolesta, eikä se myönnä selittelevänsä islamia paremmin päin jne. Se ’ottaa kantaa’, mutta väittää kertovansa totuuden. Onko tällainen nyt Saskasta sitten erityisen hieno konsepti?”
HS myöntää asenteellisuuden jo itsekin
Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ilmestyi keskusteluun tukemaan kollegaansa Saarikoskea. Keskustelun lomassa häneltä kysyttiin:
”Moni lehti, mm. @hsfi, mainostaa olevansa ’sitoutumaton’. Mitä se tarkoittaa, jos ja kun jutut kuitenkin usein ovat esimerkiksi poliittisesti tai ideologisesti kantaaottavia?”
Nousiainen vastasi:
”Sitä, ettei lehti kannata mitään puoluetta eikä kukaan poliitikko/mikään puolue eikä mikään muukaan taho voi ohjata, mistä ja miten kerrotaan. Myös taloudellinen riippumattomuus on tärkeä: rahalla ei pääse lehteen (eikä sieltä pois).”
Verkkokeskustelija tiivisti Nousiaisen vastauksen:
”Aivan! Kiitos! Eli lehti voi olla poliittisesti biasoitunut, mutta silti sitoutumaton, kunhan se ei vaan anna muiden ohjailla päätöksentekoaan. Selkisi.”
Nousiainen kuittasi ”I did it!” (suom: ”Onnistuin”) ja linkitti vielä HS:n periaatelinjan.
HS:n toimittaja Anu Nousiainen siis myönsi, että HS on poliittisesti biasoitunut lehti. Bias tarkoittaa asenteellisuutta. Lehti ei siis ole neutraali tai objektiivinen, vaan toimittajat jo julkisestikin myöntävät, että se on biasoitunut, asenteellinen. Asia on toki tullut kenelle tahansa HS:n satunnaisellekin lukijalle selväksi jo aikapäiviä sitten, mutta harvoinpa sitä on näin suoraan toimituksen riveistä myönnetty.
Puolueellisuutta ei enää edes viitsitä peitellä
Ok, Hesari on asenteellinen. Voiko tämä olla vaikuttamatta uutissisältöihin tai toimituksen tekemiin valintoihin?
Ei tietenkään voi. HS:n vahva asenteellisuus vaikuttaa jokaiseen uutisjuttuun, jokaiseen haastatteluun, jokaiseen tarinaan, joka tarkoituksella jätetään kertomatta.
Sanoin sen aikaisemmin, sanon sen uudestaan: HS on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Se ei ole enää uutisväline, vaan rivon poliittinen lifestyle-julkaisu. Ja kuten Trumpin sikavertailu sekä HS:n tyyperryttävä itsekorostuskampanja huippukokouksen yhteydessä kertovat, pahempaan suuntaan mennään.
Olemme tulleet tilanteeseen, jossa valtamedia ei enää edes yritä peitellä puolueellisuuttaan. Tilanne on varsin hurja. Mutta miksi toimittajat ovat edelleen kummissaan siitä, että puolueelliseksi tiedetty uutispuuro ei enää uppoa kansalaisten suuhun entiseen malliin? Millä ihmeen logiikalla on mahdollista olla räikeän puolueellinen ja silti odottaa saavuttavansa kaikkien kansanosien jakamattoman luottamuksen?
Saarikoski on sikäli oikeassa, että lehdet voivat ottaa kantaa asioihin pääkirjoituksissaan sekä toimittajat kolumneissaan tai näkökulmakirjoituksissaan. Vakaviin ongelmiin joudutaan, kun toimittajien poliittiset kannat lävistävät kaiken journalistisen sisällön.
Saska Saarikosken oma Yhdysvaltoja ja Trumpia koskeva uutisointi on ikävällä tavalla kärsinyt tästä ilmiöstä. Kaikki eivät enää pidä hänen Trump-uutisointiaan luotettavana ja etsivät Yhdysvaltain uutisensa muualta. Toimittajan asenne heijastuu väistämättä myös someen. Lähes legendaariseksi on jo muodostunut Saska Saarikosken twiitti, jossa hän arvioi Trumpin mahdollisuudet presidentinvaalikampanjan aikana nollaksi.
”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”
Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) August 3, 2015
Täysin harhaisen arvion esittänyttä Saarikoskea käytetään kaikesta huolimatta edelleen Trump-asiantuntijana. Miksi?
Aiemmin toimittajat ovat sinnikkäästi väittäneet, että heidän poliittiset kantansa eivät vaikuta uutisointiin. Se oli ennen se.
Toimituksissa on läsnä vahvasti ideologisia toimittajia, joita voidaan hyvällä syyllä kutsua missiojournalisteiksi tai poliittisiksi toimijoiksi. Tätä ei ilmeisesti enää osata pitää edes paheena.
Ei ihme, että media on historiansa pahimmassa kriisissä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho HS:n sikagatesta: “Elämme mielisairasta aikaa. Reiluuden, tasapuolisuuden ja yleisesti pätevien periaatteiden käsitettä ei yksinkertaisesti ole”

Näin toimii vastuullinen media: Pilkkaa, kun Donald Trump hörppää lasista vettä – puolustelee, kun EU-pomo Juncker horjuu hörpittyään vahvempia aineita

Hesarin raivokkaasti markkinoima Helsinki Calling -mielenosoitus lässähti – osallistujamäärä jäi pieneen murto-osaan tavoitteesta

Erikoinen tempaus HS:n esimieheltä – ilkkuu vanhusten kuolemalla
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää