Viikon 29/2018 luetuin
HS myöntää jo itsekin oman asenteellisuutensa
NÄKÖKULMA | Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomien muutoksesta.
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ryhtyi sunnuntaina Twitterissä puolustamaan runsaasti arvostelua saanutta työnantajaansa. HS:ää on jatkuvasti kritisoitu neutraalin, faktoja välittävän uutisoinnin puutteesta ja siitä, ettei lehden värittyneisiin juttuihin voi enää luottaa.
Saarikoski aloitti: ”Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka ’sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia’ eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”
Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) July 15, 2018
Toimittajan päivitys aiheutti runsaasti keskustelua ja ihmetystä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi:
”Mutta kuitenkin kansalaisten pitäisi luottaa Helsingin Sanomien kaltaisiin julkaisuihin nimenomaan tiedonvälittäjinä?”
Toinen verkkokeskustelija huomautti Saarikoskelle:
”Jos ja kun HS vuodesta toiseen ’ottaa kantaa’ tietyissä aiheissa aina samaan suuntaan, niin ymmärtävätköhän lukijat muodostuneen kuvan vinouden? Sitä toden ja mielipiteen, tai jopa valehtelun esim. faktojen valikoimisen kautta, rajaa ei todellakaan tuoda esille. Ja enemmän: sehän yleensä jopa kiistetään. Eihän HS myönnä esim. propagoivansa maahanmuuton puolesta, eikä se myönnä selittelevänsä islamia paremmin päin jne. Se ’ottaa kantaa’, mutta väittää kertovansa totuuden. Onko tällainen nyt Saskasta sitten erityisen hieno konsepti?”
HS myöntää asenteellisuuden jo itsekin
Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ilmestyi keskusteluun tukemaan kollegaansa Saarikoskea. Keskustelun lomassa häneltä kysyttiin:
”Moni lehti, mm. @hsfi, mainostaa olevansa ’sitoutumaton’. Mitä se tarkoittaa, jos ja kun jutut kuitenkin usein ovat esimerkiksi poliittisesti tai ideologisesti kantaaottavia?”
Nousiainen vastasi:
”Sitä, ettei lehti kannata mitään puoluetta eikä kukaan poliitikko/mikään puolue eikä mikään muukaan taho voi ohjata, mistä ja miten kerrotaan. Myös taloudellinen riippumattomuus on tärkeä: rahalla ei pääse lehteen (eikä sieltä pois).”
Verkkokeskustelija tiivisti Nousiaisen vastauksen:
”Aivan! Kiitos! Eli lehti voi olla poliittisesti biasoitunut, mutta silti sitoutumaton, kunhan se ei vaan anna muiden ohjailla päätöksentekoaan. Selkisi.”
Nousiainen kuittasi ”I did it!” (suom: ”Onnistuin”) ja linkitti vielä HS:n periaatelinjan.
HS:n toimittaja Anu Nousiainen siis myönsi, että HS on poliittisesti biasoitunut lehti. Bias tarkoittaa asenteellisuutta. Lehti ei siis ole neutraali tai objektiivinen, vaan toimittajat jo julkisestikin myöntävät, että se on biasoitunut, asenteellinen. Asia on toki tullut kenelle tahansa HS:n satunnaisellekin lukijalle selväksi jo aikapäiviä sitten, mutta harvoinpa sitä on näin suoraan toimituksen riveistä myönnetty.
Puolueellisuutta ei enää edes viitsitä peitellä
Ok, Hesari on asenteellinen. Voiko tämä olla vaikuttamatta uutissisältöihin tai toimituksen tekemiin valintoihin?
Ei tietenkään voi. HS:n vahva asenteellisuus vaikuttaa jokaiseen uutisjuttuun, jokaiseen haastatteluun, jokaiseen tarinaan, joka tarkoituksella jätetään kertomatta.
Sanoin sen aikaisemmin, sanon sen uudestaan: HS on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Se ei ole enää uutisväline, vaan rivon poliittinen lifestyle-julkaisu. Ja kuten Trumpin sikavertailu sekä HS:n tyyperryttävä itsekorostuskampanja huippukokouksen yhteydessä kertovat, pahempaan suuntaan mennään.
Olemme tulleet tilanteeseen, jossa valtamedia ei enää edes yritä peitellä puolueellisuuttaan. Tilanne on varsin hurja. Mutta miksi toimittajat ovat edelleen kummissaan siitä, että puolueelliseksi tiedetty uutispuuro ei enää uppoa kansalaisten suuhun entiseen malliin? Millä ihmeen logiikalla on mahdollista olla räikeän puolueellinen ja silti odottaa saavuttavansa kaikkien kansanosien jakamattoman luottamuksen?
Saarikoski on sikäli oikeassa, että lehdet voivat ottaa kantaa asioihin pääkirjoituksissaan sekä toimittajat kolumneissaan tai näkökulmakirjoituksissaan. Vakaviin ongelmiin joudutaan, kun toimittajien poliittiset kannat lävistävät kaiken journalistisen sisällön.
Saska Saarikosken oma Yhdysvaltoja ja Trumpia koskeva uutisointi on ikävällä tavalla kärsinyt tästä ilmiöstä. Kaikki eivät enää pidä hänen Trump-uutisointiaan luotettavana ja etsivät Yhdysvaltain uutisensa muualta. Toimittajan asenne heijastuu väistämättä myös someen. Lähes legendaariseksi on jo muodostunut Saska Saarikosken twiitti, jossa hän arvioi Trumpin mahdollisuudet presidentinvaalikampanjan aikana nollaksi.
”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”
Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) August 3, 2015
Täysin harhaisen arvion esittänyttä Saarikoskea käytetään kaikesta huolimatta edelleen Trump-asiantuntijana. Miksi?
Aiemmin toimittajat ovat sinnikkäästi väittäneet, että heidän poliittiset kantansa eivät vaikuta uutisointiin. Se oli ennen se.
Toimituksissa on läsnä vahvasti ideologisia toimittajia, joita voidaan hyvällä syyllä kutsua missiojournalisteiksi tai poliittisiksi toimijoiksi. Tätä ei ilmeisesti enää osata pitää edes paheena.
Ei ihme, että media on historiansa pahimmassa kriisissä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho HS:n sikagatesta: “Elämme mielisairasta aikaa. Reiluuden, tasapuolisuuden ja yleisesti pätevien periaatteiden käsitettä ei yksinkertaisesti ole”
Näin toimii vastuullinen media: Pilkkaa, kun Donald Trump hörppää lasista vettä – puolustelee, kun EU-pomo Juncker horjuu hörpittyään vahvempia aineita
Hesarin raivokkaasti markkinoima Helsinki Calling -mielenosoitus lässähti – osallistujamäärä jäi pieneen murto-osaan tavoitteesta
Erikoinen tempaus HS:n esimieheltä – ilkkuu vanhusten kuolemalla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää