Viikon 29/2018 luetuin
HS myöntää jo itsekin oman asenteellisuutensa
NÄKÖKULMA | Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomien muutoksesta.
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ryhtyi sunnuntaina Twitterissä puolustamaan runsaasti arvostelua saanutta työnantajaansa. HS:ää on jatkuvasti kritisoitu neutraalin, faktoja välittävän uutisoinnin puutteesta ja siitä, ettei lehden värittyneisiin juttuihin voi enää luottaa.
Saarikoski aloitti: ”Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka ’sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia’ eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”
Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) July 15, 2018
Toimittajan päivitys aiheutti runsaasti keskustelua ja ihmetystä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi:
”Mutta kuitenkin kansalaisten pitäisi luottaa Helsingin Sanomien kaltaisiin julkaisuihin nimenomaan tiedonvälittäjinä?”
Toinen verkkokeskustelija huomautti Saarikoskelle:
”Jos ja kun HS vuodesta toiseen ’ottaa kantaa’ tietyissä aiheissa aina samaan suuntaan, niin ymmärtävätköhän lukijat muodostuneen kuvan vinouden? Sitä toden ja mielipiteen, tai jopa valehtelun esim. faktojen valikoimisen kautta, rajaa ei todellakaan tuoda esille. Ja enemmän: sehän yleensä jopa kiistetään. Eihän HS myönnä esim. propagoivansa maahanmuuton puolesta, eikä se myönnä selittelevänsä islamia paremmin päin jne. Se ’ottaa kantaa’, mutta väittää kertovansa totuuden. Onko tällainen nyt Saskasta sitten erityisen hieno konsepti?”
HS myöntää asenteellisuuden jo itsekin
Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ilmestyi keskusteluun tukemaan kollegaansa Saarikoskea. Keskustelun lomassa häneltä kysyttiin:
”Moni lehti, mm. @hsfi, mainostaa olevansa ’sitoutumaton’. Mitä se tarkoittaa, jos ja kun jutut kuitenkin usein ovat esimerkiksi poliittisesti tai ideologisesti kantaaottavia?”
Nousiainen vastasi:
”Sitä, ettei lehti kannata mitään puoluetta eikä kukaan poliitikko/mikään puolue eikä mikään muukaan taho voi ohjata, mistä ja miten kerrotaan. Myös taloudellinen riippumattomuus on tärkeä: rahalla ei pääse lehteen (eikä sieltä pois).”
Verkkokeskustelija tiivisti Nousiaisen vastauksen:
”Aivan! Kiitos! Eli lehti voi olla poliittisesti biasoitunut, mutta silti sitoutumaton, kunhan se ei vaan anna muiden ohjailla päätöksentekoaan. Selkisi.”
Nousiainen kuittasi ”I did it!” (suom: ”Onnistuin”) ja linkitti vielä HS:n periaatelinjan.
HS:n toimittaja Anu Nousiainen siis myönsi, että HS on poliittisesti biasoitunut lehti. Bias tarkoittaa asenteellisuutta. Lehti ei siis ole neutraali tai objektiivinen, vaan toimittajat jo julkisestikin myöntävät, että se on biasoitunut, asenteellinen. Asia on toki tullut kenelle tahansa HS:n satunnaisellekin lukijalle selväksi jo aikapäiviä sitten, mutta harvoinpa sitä on näin suoraan toimituksen riveistä myönnetty.
Puolueellisuutta ei enää edes viitsitä peitellä
Ok, Hesari on asenteellinen. Voiko tämä olla vaikuttamatta uutissisältöihin tai toimituksen tekemiin valintoihin?
Ei tietenkään voi. HS:n vahva asenteellisuus vaikuttaa jokaiseen uutisjuttuun, jokaiseen haastatteluun, jokaiseen tarinaan, joka tarkoituksella jätetään kertomatta.
Sanoin sen aikaisemmin, sanon sen uudestaan: HS on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Se ei ole enää uutisväline, vaan rivon poliittinen lifestyle-julkaisu. Ja kuten Trumpin sikavertailu sekä HS:n tyyperryttävä itsekorostuskampanja huippukokouksen yhteydessä kertovat, pahempaan suuntaan mennään.
Olemme tulleet tilanteeseen, jossa valtamedia ei enää edes yritä peitellä puolueellisuuttaan. Tilanne on varsin hurja. Mutta miksi toimittajat ovat edelleen kummissaan siitä, että puolueelliseksi tiedetty uutispuuro ei enää uppoa kansalaisten suuhun entiseen malliin? Millä ihmeen logiikalla on mahdollista olla räikeän puolueellinen ja silti odottaa saavuttavansa kaikkien kansanosien jakamattoman luottamuksen?
Saarikoski on sikäli oikeassa, että lehdet voivat ottaa kantaa asioihin pääkirjoituksissaan sekä toimittajat kolumneissaan tai näkökulmakirjoituksissaan. Vakaviin ongelmiin joudutaan, kun toimittajien poliittiset kannat lävistävät kaiken journalistisen sisällön.
Saska Saarikosken oma Yhdysvaltoja ja Trumpia koskeva uutisointi on ikävällä tavalla kärsinyt tästä ilmiöstä. Kaikki eivät enää pidä hänen Trump-uutisointiaan luotettavana ja etsivät Yhdysvaltain uutisensa muualta. Toimittajan asenne heijastuu väistämättä myös someen. Lähes legendaariseksi on jo muodostunut Saska Saarikosken twiitti, jossa hän arvioi Trumpin mahdollisuudet presidentinvaalikampanjan aikana nollaksi.
”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”
Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) August 3, 2015
Täysin harhaisen arvion esittänyttä Saarikoskea käytetään kaikesta huolimatta edelleen Trump-asiantuntijana. Miksi?
Aiemmin toimittajat ovat sinnikkäästi väittäneet, että heidän poliittiset kantansa eivät vaikuta uutisointiin. Se oli ennen se.
Toimituksissa on läsnä vahvasti ideologisia toimittajia, joita voidaan hyvällä syyllä kutsua missiojournalisteiksi tai poliittisiksi toimijoiksi. Tätä ei ilmeisesti enää osata pitää edes paheena.
Ei ihme, että media on historiansa pahimmassa kriisissä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho HS:n sikagatesta: “Elämme mielisairasta aikaa. Reiluuden, tasapuolisuuden ja yleisesti pätevien periaatteiden käsitettä ei yksinkertaisesti ole”
Näin toimii vastuullinen media: Pilkkaa, kun Donald Trump hörppää lasista vettä – puolustelee, kun EU-pomo Juncker horjuu hörpittyään vahvempia aineita
Hesarin raivokkaasti markkinoima Helsinki Calling -mielenosoitus lässähti – osallistujamäärä jäi pieneen murto-osaan tavoitteesta
Erikoinen tempaus HS:n esimieheltä – ilkkuu vanhusten kuolemalla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää