

Tuntematon sotilas - Rokka ja Koskela, näyttelijät Eero Aho ja Jussi Vatanen. Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas tulkitsee Väinö Linnan klassikkoromaania. / LEHTIKUVA
HS lyttäsi Tuntemattoman sotilaan ”tylsäksi” – mutta murska-arviolle oli muitakin syitä
”TURHA”. Siinä Helsingin Sanomien otsikko uudesta Aku Louhimiehen Tuntemattomasta sotilaasta. Ja kaksi tähteä päälle.
Miksi näin? HS:n Juha Typön arvostelussa moititaan elokuvaa lukuisista synneistä. Ne voidaan jaotella karkeasti kolmeen kategoriaan – tylsyys ja hengettömyys, nykypäivän teemojen puute sekä riittävän erilaisuuden puute.
Ohessa HS:n arvostelusta poimitut moitteet:
Tylsyys ja hengettömyys
– Vuonna 2017 ei enää kaipaa, ei jaksa uutta versiota,
– kotirintamaosuudet tuntuvat väkinäisiltä,
– Rokan sisäistä maailmaa kuvataan vain ilmeettömillä tuijotuksilla,
– Hietasen ja venäläisen Veran kohtaus on korni,
– kuvat ovat voimattomia nättejä postikortteja,
– otokset eivät luo illuusiota elävästä, hengittävästä maailmasta,
– ei tule tunnetta siitä, että elokuvan maailma jatkuisi kuvien ulkopuolella,
– taistelukohtaukset eivät tee vaikutusta,
– tavallista isompi budjetti ei näy,
– näyttelijöiden vuorosanat osaa ulkoa, ja se on tylsää.
Elokuvassa ei korosteta nykypäivän teemoja:
– Rokan vaimon Lyytin osuuksia ei ole montaa eivätkä ne muuta kokonaisuutta,
– elokuva on tavanomainen suomalaisen elokuvan mieskuvaus,
– se, että Rahikainen myy nälkää näkeviä venäläisnaisia raiskattavaksi ei riitä tuomaan esille naisten julmaa kohtelua sodassa,
– kokonaisuutta ei aseteta uuteen valoon eikä Tuntematonta tuoda tähän aikaan kiinni,
– elokuvassa ei riittävästi hyödynnetä sitä, kun Koskela käy Horst Wesseliä laulavan natsimielisen suomalaisupseerin kimppuun.
Elokuva ei ole riittävän erilainen:
– Ei perustele olemassaoloaan,
– ohjaaja ja käsikirjoittaja eivät olleet rohkeita,
– omaa tyyliä tai selkeää visiota ei ole tai jos on, sellainen ei välity,
– elokuva on turvallinen, riskitön ja kaikkia miellyttämään pyrkivä Suomi 100 -juhlakuvaelma, ja uusi osa suomalaisten sotaelokuvien ja mieskuvausten joukkoon.
Arvostellaanpa arvostelu
Arvostelijalla on luonnollisesti oikeus kantoihinsa ja näkemykseensä. Jos elokuva vaikuttaa hänen mielestään tylsältä, hengettömältä ja postikorttimaiselta, on tämän kokemuksen kanssa kenenkään kovin vaikeaa olla eri mieltä.
Arvostelun mielenkiintoisin anti ei kuitenkaan ole arvostelijan viihtyvyys tai sen puute, vaan anakronismin vaatimus, joka asustaa nykyään Helsingin Sanomien journalismissa tavattoman voimakkaana. Anakronismi tarkoittaa asioiden sijoittamista väärään aikakauteen.
Helsingin Sanomat on tunnetusti hyvin vahva feminismin, globalismin ja punaviheraatteen kannattaja sekä isänmaallisuuden vastustaja. Lehti on niin ikään loputtomassa sodassa kaikkea sellaista vastaan, jossa kyseenalaistetaan ylikansalliset vallanpitäjät – samoin kuin sellaista toimintaa vastaan, jossa lehti on näkevinään äärioikeistolaista ajattelua.
Näistä lähtökohdista ei ole kummallista, että elokuva muuttuu automaattisesti huonoksi, ellei siinä erityisesti korosteta naisasiaa ja vähätellä miesnäkökulmaa. Lehden, joka näyttää kaikkina vuoden päivinä takapuoltaan kansallismieliselle eetokselle, ei yksinkertaisesti ole mahdollista kirjoittaa positiivista arvostelua elokuvasta, jossa kumarretaan syvään rintamalla olleiden suurille uhrauksille.
Se on surullista.
Yhtä surullista on päätoimittaja Kaius Niemen puolustautuminen niitä reaktioita vastaan, jota lyttäysarvostelu on tänään perjantaina herättänyt. ”Moniäänisyys on osa Hesaria. Meillä ei ole suunniteltu ”kulttuurikiistaa” etukäteen pedaten vaan julkaistu kriitikon arvio”, Niemi kommentoi twitterissä.
Moniäänisyys? Sen kun näkisi. HS:n sisältö on kauttaaltaan ideologian läpitunkemaa.
Lehdelle, joka jyrää feminismillä, naiskiintiöillä, ja sukupuoleen tai etnisyyteen perustuvilla etuoikeuksilla tasavertaisuuden ihanteisiin sitoutuneen kansanvallan keskeiset periaatteet, ei valitettavasti ole enää kyvykkyyttä tuottaa edes tasapainoista elokuva-arvostelua.
Toisenlaiseenkin arvioon voi päätyä
Suomen Uutiset kysyi elokuvan ennakkoon nähneen presidentinvaaliehdokas Laura Huhtasaaren (ps.) mielipidettä elokuvasta.
– Perinteinen. Varman päälle tehty. Hyvä. Puuttui niin sanottu ”liberaali maailmankatsomus”, jota niin monessa elokuvassa nykyään tuputetaan, Huhtasaari pohti.
– Kaveria ei jätetä -asenne korostui. Vahva surumielisyys korostui varsinkin Rokan vaimon kautta. Elokuva kertoi ihmiskohtaloista sodan keskeltä – ajasta, jolloin oli perhe etusijalla.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.