afp/lehtikuva LOUISA GOULIAMAKI
Kyproksen pankit Bank Of Cyprus (BOK) ja Laiki velkaantuivat uhkarohkeasti vuosina 2009-2010 ostamalla kreikkalaisia velkapapereita, kun kaikki muut pyrkivät niistä eroon. Asiasta kertoo konsulttiyhtiö Alvares & Marsalin selvitys, josta Suomessa kertoi ensiksi Helsingin Sanomat.
Pankit pyrkivät saamaan kovaa korkotuottoa, mutta kävikin päin vastoin, kun Kreikan lainojen arvoa leikattiin maan pelastuspaketin yhteydessä. Kyproslaiset pankit odottivat siis saataviaan turhaan.
Alvarez & Marsalin raportti kertaa, kuinka vielä joulukuussa 2009 BOC:n korkeimpaan johtoon kuuluva Yannis Kypri kertoi julkisesti, että Kreikka-lainat oli myyty, ja omistukset olivat pienentyneet 2009 alun 1,8 miljardista eurosta 0,1 miljardiin. Suuria riskejä ei siis pitänyt olla.
Samana päivänä BOC alkoi silti ostaa lainoja uudelleen, vaikka muut sijoittajat jo pyrkivät niistä eroon. Summa karttui 2,4 miljardiin euroon kesäkuuhun 2010 mennessä.
Kun Kreikan tilanne heikkeni, BOC ei pyrkinyt vähentämään riskejään, raportti toteaa. Hätäjarrua ei painettu liioin muualla.
Alvarez & Marsal ei löydä tarkkaa perustetta sille, miksi BOC haali Kreikka-lainoja uudelleen. Syy voi olla, että osa pankin sisäisistä dokumenteista puuttuu. Niitä on ehkä myös tuhottu.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
