Helsingin Sanomat ei tunnetusti perussuomalaisia hellittele, mutta keskiviikkoiltana julkaistussa ehdokkaiden rikosasioita käsittelevässä jutussa on niin olennaisia virheitä, että ne on syytä käsitellä julkisesti läpi.
Helsingin Sanomien jutun lähtökohta on se, että PS olisi ohjeistanut kenttäväkeään olemaan kommentoimasta rikostuomioita, joita puolueen tuoreet kuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat saaneet 2012–2017.
Tämä ei pidä paikkansa. Asiasta on jätetty HS:lle oikaisupyyntö.
PS ei ole ohjeistanut kenttää vaan niitä piirien vastuuhenkilöitä, joille on kuntavaalien alla tullut tietoa ehdokkaan aiemmista rikosjutuista. Syy ohjeelle löytyy henkilötietolaista. Lain mukaan rikosasiat ovat arkaluonteista tietoa, jonka käsittelyä on rajoitettu.
Helsingin Sanomien jutun lähtöoletus on se, että perussuomalaisten kuntasihteerinä toimiva Heimo Konttinen olisi yrittänyt ylipäätään kieltää keskustelun ehdokkaiden rikosasioista. Tästä ei ole kyse.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi asiaa omalla Facebook-seinällään:
– Kirjeessä ei kielletä kunnallispoliitikkoja käsittelemästä OMIA tuomioitaan. Siinä todetaan, että piirien ja puolueen tehtävä ei ole niitä kommentoida.
– Olisi laitonta säilyttää tietoja jäsenten ja/tai ehdokkaiden rikoshistoriasta ja toimittaa näitä tietoja lehdille. Kirje toteaa tämän asiaintilan.
Heimo Konttisen piireille lähettämä sähköposti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (korostus toimituksen):
“Tervehdys!
Maakuntalehtien toimituksista on jälleen soiteltu ja soitellaan edelleen piireihimme kysellen tietoja vuoden 2012 jälkeen rikoksiin syyllistyneistä valtuutetuistamme ja varavaltuutetuistamme.
Länsimaisen oikeusjärjestelmän yksi kulmakivi on se, että kun ihminen on jostain tuomittu ja hän on kakkunsa istunut tai sakkonsa maksanut on teko sovitettu eikä samasta teosta rangaista uudelleen. Ei edes tekoa julkisesti muistelemalla.
Jokainen kuntavaaliehdokkaamme on allekirjoittanut ehdokassopimuksen, jossa hän on kertonut taustoistaan rikosjuttujen osalta. Nämä tiedot ovat ehdokkaan ja yhdistyksen välisiä luottamuksellisia asioita, eikä niistä anneta mitään tietoa ulkopuolisille.
Yhdistys on ehdokkuuksia harkitessaan ottanut nämä asiat huomioon ja noudattanut niissä länsimaisen oikeusjärjestelmän periaatteita eikä näinollen median tiedusteluihin ole enempää kommentoitavaa.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
