Ei-äänen kannattajia Haagissa 5.4.2016.
Hollantilaisten enemmistö tyrmäsi EU:n ja Ukrainan välisen sopimuksen keskiviikkona järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tulos tulkittiin syväksi epäluottamuksen osoitukseksi EU:ta kohtaan.
Kansanäänestyksen polku oli takkuinen. Ensinnäkin Hollannin vaalijärjestelmän vaatii kansanäänestykselle 300 000 kannattajaa. Nimet on kerättävä kuudessa viikossa. Sydämistyneet euroskeptikot keräsivät annetussa ajassa 430 000 nimeä.
Seuraava haaste oli äänestyspäivä, joka ajoitettiin hämmästyttävästi keskiviikolle.
Kansanäänestysten järjestäminen on tehty niin vaikeaksi, että maassa on herännyt keskustelua siitä, onko kansanäänestyksiä ollut koskaan tarkoituskaan järjestää.
Tästä kaikesta huolimatta 61 prosenttia äänestäneistä vastusti EU:n ja Ukrainan välistä sopimusta, 38,2 prosenttia kannatti sitä. Äänestysprosentin on oltava korkeampi kuin 30 prosenttia, jotta äänestys olisi pätevä. Tämäkin raja ylitettiin, NOS- ja RTL-uutiskanavat raportoivat 32.1 prosentin äänestysprosentista.
Äänestystulos ei ole hallitusta sitova, mutta kansanäänestyksen tulosta voi olla vaikea ohittaa tilanteessa, jossa maan parlamenttivaaleihin on aikaa enää noin vuosi.
Jos parlamentti päättää kuunnella kansan ääntä ja jättää EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymättä, sopimus ei tule voimaan mutta sen hyväksytyt osat eivät myöskään lakkaa olemasta voimassa.
Tulos on merkittävä myös sen vuoksi, että Englanti järjestää kesäkuussa oman kansanäänestyksensä EU-jäsenyydestään.
Hollanti on aikaisemminkin asettunut EU:n kanssa poikkiteloin. Vuonna 2005 järjestetyssä kansanäänestyksessä maan kansalaiset äänestivät EU:n perustuslakisopimuksen selkein numeroin kumoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
