Hoitoalan duunari toivoo “jotain rajaa” ay-liikkeen lakkoaallolle

Muistihoitajana työskentelevä Marjo Mitronen ihmettelee ay-liikkeen masinoimia poliittisia lakkoja, koska niiden kohteena ovat hallituksen päätökset, eivät työnantajat.

– Kaikilla on lakko-oikeus, mutta jotain rajaa pitää olla. Kun isot ay-pomot lakkoilevat, niin duunarit ja yritykset kärsivät. Taustalla voi olla oppositiopolitiikkaa, kun hyökätään hallituksen uudistuksia vastaan, Marjo Mitronen tuumii.

Hän on Multian Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen. Mitronen epäilee poliittisten lakkojen kannattavuutta.

– Lakoilla ei saada tuloksia aikaan loppupelissä. Sähkön- ja lämmöntuotantoon kohdistuvat lakot ovat suorastaan edesvastuuttomia, koska ne järjestetään kovien pakkasten keskellä. Pitäisi saada neuvoteltua asioista, ja ay-liikkeen tulisi tuoda omia esityksiä tarjolle, Mitronen katsoo.

Lakot hankaloittavat arkea

Ammattiyhdistysliikkeen poliittiset lakot ovat hankaloittaneet tänä vuonna monen suomalaisen arkea.

Useat lapsiperheet ovat joutuneet miettimään, miten arkipäivä saadaan järjestymään, kun bussit eivät ole kulkeneet ja monet päiväkodit ovat pitäneet ovensa suljettuina.

Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lakko sulki helmikuun puolivälissä valtaosan päiväkodeista Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Vaasassa, Mustasaaressa, Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa, Turussa ja Porissa.

Jyväskylässä lastaan päiväkodista hakemassa ollut Tiina Hänninen arvioi muutama päivä ennen poliittisen lakon alkamista, miten se häiritsee arkielämää.

– Perheessämme lakko aiheuttaa lisäjärjestelyjä. Onneksi mieheni pystyy tekemään kotona etätöitä ja hoitamaan lapsia. Itse en voi olla opettajan työstä poissa, Hänninen kertoo.

Myös Multialla asuva lähihoitaja, perussuomalaisten varavaltuutettu Sirpa Niemelä-Tomperi miettii lakon haittavaikutuksia.

– Tyttärelläni on päiväkoti-ikäinen lapsi, ja lakon takia paikallisbussit eivät kulkeneet Jyväskylässä. Heidän oli jäätävä kotiin, kun ei ole omaa autoa käytössä eikä mahdollisuutta olla etätöissä. Myös monille muille lakkoilu on aiheuttanut vaikeuksia päästä työpaikoille ja kouluihin, Niemelä-Tomperi harmittelee.

Iso lasku veronmaksajille

Ay-liike vastustaa lakkoilemalla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemia työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Esimerkiksi ammattiliitto Pro on kuvaillut muutoksia työelämäheikennyksiksi ja väittänyt, ettei hallitus ole kuullut asiassa palkansaajien toiveita.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa puolestaan hallituksen kiirehtivän työmarkkinauudistuksia ja toivoo ay-liikkeen lopettavan poliittiset lakot.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan lakot aiheuttavat suurta vahinkoa kansantaloudelle ja yrityksille.

Häkämies arvioi MTV:n haastattelussa, että helmikuun poliittiset lakot aiheuttavat lähes miljardin euron menetykset Suomen bruttokansantuotteeseen.

Multian kylälle rahtia tuonut postirekan kuljettaja Krista Kuusisto haluaa kiistakysymyksille sopuratkaisun.

– Lakoilla ei ole ollut vaikutuksia hallitukseen. Valtion taloustilanne on vaikea, sillä pitää säästää ja ottaa lisää velkaa. Meillä on lakko-oikeus, mutta kannattaa miettiä muita keinoja. Osapuolet voisivat hakea kompromissia, Kuusisto sanoo.

Hallitus joutui korjauslinjalle

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralla on keskeinen rooli julkisen talouden tasapainottamisessa ja vahvistamisessa.

Nykyhallituksen uudistusten tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja saada velkaantuminen selvään laskuun.

Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen velkarallin aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia ja leikkauksia, jotka koskevat kaikkia suomalaisia.

Multialla asuvan Mitrosen mielestä valtion ei ole järkeä ottaa velkaa, jotta edellisen hallituksen tavoin yritettäisiin miellyttää kaikkia.

– Edellinen vasemmistohallitus toimi niin ja otti paljon velkaa. Keskusta puolestaan halusi väen väkisin hyvinvointialueet. Sote-uudistus on ollut käytännössä täysi susi ja veronmaksajille kallis ratkaisu, Mitronen sanoo.

Hän luottaa siihen, että perusuomalaiset laittavat asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen niin eduskunnassa kuin hallituksessa.

– Mielestäni kotimaan perusasiat pitää saada ensin kuntoon, ja vasta sitten voidaan harkita, annetaanko rahaa muualle. Sodan jalkoihin jääneiden hätäapu on asia erikseen, Mitronen toteaa.