

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hoitajamitoituksen puutteita ei korvata hoiva-avustajia lisäämällä
Vaalien alla suureksi teemaksi noussut 0,7:n henkilöstömitoitus kirjataan vanhuspalvelulakiin ja tulee voimaan 1.8.2020, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön esitys hyväksytään. Laissa on useamman vuoden siirtymäaika, joka päättyy 1.4.2023.
Ennen siirtymäajan päättymistä vähimmäismitoitus on 0,5, mikäli hoidon taso on riittävän hyvä.
– Siirtymäaika päättyy sopivasti juuri vaalikauden lopussa, joten hallituksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta lupauksistaan ennen seuraavia vaaleja. Käytännössä kaikki jätetään seuravan hallituksen harteille. Ministeri Kiurun lupaama tunnin työ vaihtui neljän vuoden työksi, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.
Monenkirjava henkilömitoitus
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat.
Hallitus vesitti hoitajamitoituksen
Lisäksi sosiaalidemokraattien vaalien alla vaatima hoitajamitoitus muuttui henkilöstömitoitukseksi, jolloin mukaan henkilöstömitoitukseen voidaan laskea myös esimiehet ja johtajat. Työryhmän arvion mukaan 0,7:n mitoituksen toteuttaminen vaatii 4 400 uuden hoitajan rekrytointia, minkä kustannusarvio on 230 miljoonaa euroa.
– Ongelmaksi muodostuu se, etteivät esimerkiksi osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat eivät pysty osallistumaan suoraan hoitotyöhön. He huolehtivat henkilöstöhallinon tehtävistä, eivät suoranaisesta hoitotyöstä. Tällä kirjauksella hallitus vesitti hoitajamitoituksen, Antikainen toteaa.
Koulutustaso ja palkkaus laskevat
Alalle pyritään saamaan uutta työvoimaa muun muassa hyödyntämällä työperäistä maahanmuuttoa, kehittämällä hoiva-avustajien koulutusta sekä houkuttelemalla alaa vaihtaneita hoitajia palaamaan takaisin.
Hoiva-avustajien koulutus kestää keskimäärin 8 kuukautta ja sisältää osia lähihoitajan tutkinnosta. Koulutus ei kuitenkaan johda tutkintoon eikä hoiva-avustaja saa olla työvuorossa yksin tai työskennellä lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä. Hoiva-avustajan palkkaus on myös huonompi kuin lähihoitajan.
– Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön esitys tarkoittaa sitä, että vanhustenhuollossa työskentelevien henkilöiden yleinen koulutustaso ja palkkaus laskevat. Maahanmuuttajien haaliminen alalle luo uusia ongelmia kielimuurin muodossa. Hoitajamitoitus olisi pitänyt hoitaa kuntoon palkkaamalla lisää tutkinnon suorittaneita hoitajia, ei osatutkinnon suorittaneita tai kieltä osaamattomia henkilöitä, Antikainen kritisoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkkaus koulutustaso henkilöstömitoitus siirtymäaika hoitajamitoitus Sanna Antikainen vanhustenhoito perussuomalaiset SDP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: ”Sosiaalidemokraatit valehtelivat ennen vaaleja hoitajamitoituksesta”

Hallitus kierteli kysymystä hoitajamitoituksen rahoittamisesta – Perussuomalaiset: Käsittämätöntä sumutusta

Juvonen: Pelurihallitus sysää vastuun hoitajamitoituksen toteutumisesta seuraavalle hallitukselle

Hoitajamitoitus vesitetty lupauksiin nähden

Juvonen HUS:n ongelmista: ”Pelolla johtamista ei opeteta missään”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää