Timo Vihavainen. Kuvituskuvaa. / Lehtikuva
Emeritusprofessori Timo Vihavainen muistelee Suomen 1980-lukua lämmöllä ja epäilee, ettei kultakausi enää palaa.
Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimuksen professorina toiminut Timo Vihavainen kokosi pessimisminsä kirjaan Barbarian paluu – Euroopan auringon laskiessa.
Vihavainen kirjoitti 1987 ilmestyneessä Suomen historian pikkujättiläisessä, että “aineellisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja muiden aikaisempien sukupolvien uneksimien hyvyyksien kannalta nykyinen aikakausi on vertaansa vailla”.
Vihavainen jatkoi, että “nykyaika ensimmäistä kertaa historiassa saa… yhä useampien mielessä kultakauden leiman, ajan, jonka veroista ei ole ollut eikä kenties enää ole tuleva.”
Uudessa kirjassaan Vihavainen ihmettelee, kuinka vaikeasti ennakoitavaa historia on. Harva näki Vihavaisen tapaan, ettei kehitys välttämättä jatku 1980-luvun onnen päivistä yhä korkeampaan edistykseen, mutta ei Vihavainen itsekään nähnyt, mitä kaikkea tuleman pitää.
Moni muistelee nyt 1980-lukua lämmöllä: saattaahan jokin asia olla nyt paremmin kuin silloin, mutta on vaikea kuvitella, miten yhteiskunta voisi olla yhtenäisempi kuin silloin. Jotkut saattoivat pitää tuon ajan yhtenäiskulttuuria tylsänä, mutta ainakin se oli turvallisempi kuin uusi monikulttuuri.
Jos Vihavainen on nyt yhtä profeetallinen kuin 1980-luvulla, edessä on todella hyytävä tulevaisuus.
Tulevaisuuden Euroopassa talouskasvu on nihkeää, ellei olematonta, ja koko maanosan merkitys maailmanpolitiikassa ja -taloudessa tulee hiipumaan merkityksettömäksi. Mutta se on ongelmistamme pienin.
Vihavaisen käsitys on, että pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota ehkä olemme pitäneet mallina koko maailmalle seurata, jää muutaman vuosikymmenen kestoiseksi poikkeamaksi maailmanhistoriassa. Kun yhteiskunnalliset erot kasvavat, hajoaa vähitellen myös vaivalla luotu luottamus erilaisten ryhmien välillä. Vastavuoroisuus yhteiskunnan maksajien ja saajien välillä katoaa.
Vihavainen ottaa saman vastavuoroisuusnäkökulman myös pakolaisongelmaan. Vallanpitäjien on huolehdittava siitä, että pakolaisten kohtelua ei pidetä vapaamatkustamisena, muuten heidän uskottavuutensa murenee.
– Mikäli he eivät kykene suojaamaan maata ei-toivotuilta maahantunkeutujilta, vaarantuvat yhteiskuntasopimus ja yhteiskunnassa vallitseva luottamus, Vihavainen kirjoittaa.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
