LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsinkiläisimaami haki lähestymiskieltoa Iranin hallintoa vastustaville mielenosoittajille — hakemus hylättiin, pääosa imaamin oikeuskuluista valtion maksettavaksi
Helsinkiläisen Resalat-moskeijan imaami Abbas Bahmanpour ja hänen perheenjäsenensä hakivat laajaa lähestymiskieltoa neljälle iranilaiselle mielenosoittajille. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen 27.9.
Yksi mielenosoittajista on kirjailija Arvin Adriyan. Hän on ollut mukana kaikissa moskeijaa vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa ja haluaa tuoda tapauksen julkisuuteen.
Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan Adryanin kohdalla, että hän on osallistunut mielenosoitukseen moskeijan edessä ja tätä mielenosoitusta ovat olleet turvaamassa poliisit. Videolta ei ole havaittavissa, että Adriyan kohdistaisi mitään fyysistä uhkaa lähestymiskiellon hakijoita kohtaan. Kyseessä on ollut mielenosoitus, jonka voidaan lähtökohtaisesti arvioida olevan mielenosoituksen kohteena olevalle vähintäänkin jonkin verran häiritsevää.
Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista, joka tekisi Adriyanin käyttäytymisestä tilanteessa sillä tavalla poikkeavaa, että osallistumista mielenosoitukseen voitaisiin pitää lähestymiskiellon määräämisen kannalta merkityksellisenä.
Mielenosoitukset alkoivat marraskuussa 2022
Suomessa asuvat iranilaiset ovat vaatineet moskeijan sulkemista. He ovat järjestäneet mielenosoituksia moskeijan edessä marraskuusta 2022 lähtien. Poliisi on ollut turvaamassa mielenosoituksia.
Suomen Uutiset kertoi 10.1.2023., kuinka moskeija oli järjestänyt muistotilaisuuden, jossa on kunnioitettu Iranin terroristijoukkojen, IRGC:n komentajan Qasim Soleimanin muistoa. Helmikuussa uutisoimme, kuinka imaami Abbas Bahmanpourin isä, moskeijan perustaja Majid Bahmanpour on toiminut IRGC:n palveluksessa. Samassa jutussa julkaisimme linkin iranilaisen tv-lähetyksen ohjelmaan, jossa isä Bahmanpour kertoo moskeijan saaneen rahoitusta Iranin hallinnolta.
BBC kiinnostui moskeijasta heinäkuussa
Heinäkuun alussa Suomen Uutiset sai puhelun BBC:n toimittaja Parham Ghobadilta Resalat-moskeijaan liittyvien uutisten pohjalta, jonka jälkeen uutinen pakolaistaustaisen iranilaisen ihmisoikeusaktiivin pahoinpitelystä nousi kansainvälisen median otsikoihin. BBC kertoi elokuussa, että naisen kimppuun hyökännyt mies on iranilainen Behrouz Hosseinpour, joka on toiminut vierailevana imaamina Helsingin Resalat-moskeijassa. Asiasta uutisoi myös yhdysvaltalaismedia Iran International.
Valtio maksaa oikeuskulut
Bahmanpour ja hänen perheensä ovat saaneet oikeudenkäyntiä varten valtion oikeusapua. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan valtion varoista maksetaan imaami Bahmanpourin avustamisesta 1 001,92 euroa. Bahmanpour velvoitetaan korvaamaan lupalakimiehen kuluista 20 prosentin omavastuuosuutta vastaava määrä 250,48 euroa.
Valtion varoista maksetaan myös Bahmanpourin perheenjäsenen avustamisesta lupalakimiehen kuluja 876,68 eurolla. Hänet velvoitetaan maksamaan 30 prosentin omavastuuosuus, joka on summaltaan 375,25 euroa.
Hakija Bahmanpourilla ja asianosaisilla on tällä hetkellä vireillä useita rikostutkintoja iranilaisia mielenosoittajia vastaan. Käräjäoikeuden asiakirjasta selviää, että tutkittavina rikosnimikkeinä ovat vainoaminen, kunnianloukkaus ja häirintä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Qasim Soleiman Behrouz Hosseinpour Parham Ghobadi IRGC Majid Bahmanpour Arvin Adriyan Resalat-keskus ihmisoikeusaktivisti mielenosoitukset moskeijat terroristijärjestöt Imaamit Abbas Bahmanpour
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Khamenein hallintoa vastustavat iranilaiset opiskelijat vaativat Oulun yliopiston monimuotoisuuskoulutuksen perumista – taustalla kouluttajan isän ja veljen suhteet Iranin hallintoon
Britannia sulki suomalaisen Iranin IRGC:n terroristijoukoissa toimineen Bahmanpourin perustaman islamilaisen keskuksen Lontoossa
BBC ja Iran International: Helsingin Resalat-moskeijan vieraileva imaami hyökkäsi hallintoa vastustavan iranilaisnaisen kimppuun Itäkeskuksessa
Laittoman moskeijan johtaja MTV:n haastattelussa: “Sharia-laki sopii ihan mainiosti Suomeen”
Ilmapiiri kiristyy, helsinkiläinen kovan linjan moskeija kutsuu jäseniään Israelia vastustavaan mielenosoitukseen
Iranin islamistisen hallinnon yhteyksistään tunnetun Resalat-moskeijan 20-vuotisjuhlissa mukana kirkon virallisia edustajia
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää