Lontoon suurmoskeijan kaltaista temppeliä ei haluta Helsinkiin. / LEHTIKUVA
Helsinkiin kaavailtu suurmoskeija jakaa mielipiteet – Vihervasemmisto toivoo rauhan tyyssijaa, PS: Vaarallinen ja kallis riskihanke
Helsingin nykyinen kaupunginvaltuusto ei todennäköisesti ehdi ottaa kantaa kaupunkiin kaavailtuun suurmoskeijaan, vaan päätökset asiassa tehdään kevään kuntavaalien jälkeen. Perussuomalainen Helsinki vastustaa hanketta yksimielisesti.
Helsinkiläiset ovat jo muutaman vuoden saaneet ihmetellä julkisuudessa ollutta suunnitelmaa, jonka mukaan kaupunkiin oltaisiin rakentamassa suurmoskeija eli islaminuskoa tunnustavien temppeli.
Kulisseissa moskeijaa veivaavat lähinnä kolme kansalaisjärjestöä; Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry. Nämä tahot toimivat nykyisin moskeijan puolesta myös Oasis-säätiössä, joka perustettiin viime joulukuussa moskeijan edistämiseksi ja tukemiseksi.
Moskeija halutaan paraatipaikalle
Kansalaisjärjestöjen toiveissa olisi saada Helsinkiin mahdollisimman suuri moskeija mahdollisimman hyvällä sijainnilla. Järjestöt ovat tehneet Helsingin kaupungille tontinvarausesityksen, jossa esitetään moskeijalle paikkaa Helsingin Hanasaaresta, Sörnäisten rantatien varrelta. Paikan välittömässä läheisyydessä on metroasema.
Tontinvarausta on tarkoitus käsitellä ensin kaupungin kiinteistölautakunnassa, joka voi esittää varausta kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen tehtävä on valmistella valtuustossa käsiteltävät asiat.
Järjestön toiveiden mukaan Helsingin kaupunki myöhemmin joko vuokraisi tai myisi tontin, jolloin moskeijan rakentaminen voitaisiin aloittaa erilaisten lupamenettelyjen jälkeen. Hanasaaren lisäksi on ollut esillä muitakin, vaihtoehtoisia paikkoja moskeijalle. Vielä tällä hetkellä hankkeen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa.
Helsingin kaupunki ei todennäköisesti ehdi enää ottaa kantaa asiaan, vaan päätöksiä tehdään vasta kevään kuntavaalien jälkeen.
Helsinki tarvitsee asuntoja, ei moskeijaa
Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä ja Perussuomalainen Helsinki ilmoittivat jo viime vuonna vastustavansa moskeijan rakentamista. PS-vaikuttajat huomauttivat muun muassa, ettei moskeija ole yleishyödyllinen hanke, jota tulisi edistää veronmaksajien varoilla tai muutenkaan tonttien luovuttamisella.
Helsinkiin tarvitaan perussuomalaisten mielestä pikemminkin uusia asuntoja ja veronmaksajia asuntoihin. Moskeijan verotuotto on nolla.
Helsinkiin tarvitaan perussuomalaisten mielestä pikemminkin uusia asuntoja ja veronmaksajia asuntoihin. Moskeijan verotuotto on nolla. Perussuomalaiset toivat esille myös esille hankkeeseen liittyvät lukuisat turvallisuusriskit, kuten todennäköisyyden uskonnollisten ryhmien välienselvittelyihin moskeijan liepeillä.
Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Markku Saarikangas kertoo, ettei Helsingin kaupunginhallitus ole ehtinyt tehdä moskeijan tonttia koskevassa asiassa päätöksiä.
– Moskeijan tonttiasiasta täytyisi päättää kaupunginhallituksessa, jossa sen pitäisi ensin mennä läpi ja vasta sitten moskeija-asia voisi mennä valtuustoon. Nyt olemme jo niin lähellä kuntavaaleja, että tuskinpa nykyinen valtuusto ehtii tähän puuttua.
– Ensi alkuun kyse olisi tontista, eli löytyykö sellaista edes. Hanasaarta on esitetty paikaksi, mutta se on hyvin kallista aluetta. Siihen on jo suunniteltu rakennettavaksi asuntoja, joten on kyseenalaista, miksi tontti pitäisi antaa jollekin uskonnolliselle ryhmälle, Saarikangas pohtii.
Kaksi kertaa Tuomiokirkon kokoinen
Moskeijahankkeen taustalla toimivassa Oasis-säätiössä vaikuttava Pia Jardi kertoi viime vuonna MTV:n haastattelussa, että moskeijan koko olisi jopa 3 000 neliömetriä. Moskeijan yhteyteen olisi myös tarkoitus tulla monitoimikeskus, jonka koko olisi 15 000 neliötä. Monitoimikeskukseen tulisi erilaisia muslimien kulttuuri- ja sosiaalitiloja.
Tällaisenaan suurmoskeijasta tulisi pinta-alaltaan jopa kaksi kertaa Helsingin Tuomiokirkon kokoinen, eikä muita vastaavia rakennuksia Helsingissä ole. Toteutuessaan moskeijan rakentamisen aloittamista ja toiminnan käynnistymistä hidastaisi joka tapauksessa Hanasaaressa nykyisin toimiva voimala, joka toimii paikalla vuoteen 2024 saakka.
Maksajista ei vielä tietoa
Moskeijahankkeeseen liittyy useita outoja piirteitä, joista yksi on rahoitus. Suunnitelman mukaisen moskeijan rakentamisen kustannukset olisivat ainakin 140 miljoonaa euroa. Rahoitus olisi tarkoitus kerätä ulkomaisista lähteistä.
Kukaan ei tiedä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa.
Oasis-säätiö on aiemmin ilmoittanut, että hankkeen rahoitusta tulisi koordinoimaan Bahrainin valtio. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa. Arabimaista kanavoituvilla varoilla on aiemmin muun muassa rahoitettu radikaalia islamismia eri puolilla maailmaa.
Saarikangas arvostelee epäselvää rahoituskuviota.
– Helsingin perussuomalaisten tiedossa ei ainakaan ole mitään konkreettisia peruslaskelmia tai arvioita rahoituksesta eikä siitä kuka edes on maksajana. Muuallakaan ei oikein tiedetä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa.
– Huhujen mukaan osa rahoista olisi kerätty arabimaista, joista osa tunnetaan terrorismipesäkkeinä. Ulkopuolinen rahoitus on omiaan synnyttämään erilaisia eturistiriitoja ja muita ongelmia, Saarikangas sanoo.
Lisää muslimivaltaa kohdemaissa?
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kansanedustajat tekivät viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ulkomailta tulevasta moskeijoiden rahoituksesta. Kysymyksessä oli esillä huoli muun muassa siitä, että muslimivaltiot voivat tällaisella rahoituksella lisätä valtaa moskeijoiden kohdemaissa.
Viime syksynä myös Helsingin kaupunki pyysi sisäministeriön poliisiosastolta arviota moskeijahankkeesta erityisesti kansallisen turvallisuuden kannalta.
Itävallassa moskeijoiden säännöllinen rahoitus ulkomailta on kokonaan kielletty.
Moskeijoiden rahoitus arabimaiden tuella huolestuttaa muuallakin Euroopassa, kuten Ranskassa, jonne viime aikoina on kohdistunut äärimuslimien toteuttamia terrori-iskuja. Itävallassa moskeijoiden säännöllinen rahoitus ulkomailta on kokonaan kielletty.
Helsinkiläiset vastustavat
Perussuomalaisten Helsingin varavaltuutettu Mari Rantanen tietää, että kaupunkilaiset vastustavat moskeijan rakentamista. Myös Facebookissa toimii aktiivinen moskeijaa vastustava ryhmä, jonka sivulla on yli 14 000 tykkääjää.
“Moskeijaprojekti on nyt edennyt salakavalasti, vähän kuten Guggenheim-museo, jossa ensin puhuttiin vain tontin varaamisesta ja sen jälkeen ryhdyttiin jo suunnittelemaan rakentamista.”
– Hanke on suorastaan vaarallinen. Kukaan ei kunnolla tiedä, mitä moskeijoissa tapahtuu ja mitä niissä saarnataan. Esimerkit maailmalta eivät ole rohkaisevia.
– Helsingissä tarvitaan asuntoja, eikä tällaisia valtavia uskonnollisia rakennuksia. Moskeijaprojekti on nyt edennyt salakavalasti, vähän kuten Guggenheim-museo, jossa ensin puhuttiin vain tontin varaamisesta ja sen jälkeen ryhdyttiin jo suunnittelemaan rakentamista. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan moskeijaa halua, yleinen mielipide on selkeästi sen vastainen. Hankkeelle tulisikin selkeästi sanoa ei, kuten jo aiemmin Guggenheimille kävi, Rantanen sanoo.
Hankkeen tulevaisuus äänestäjien käsissä
Rantasen arvion mukaan nykyisessä Helsingin kaupunginvaltuustossa vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit yksimielisesti vastustavat moskeijaa.
– Pahoin pelkään, että jos nykyinen valtuusto saisi asiasta päättää, siihen suhtauduttaisiin myötämielisesti koska ainakin vihreissä ja vasemmistoliitossa ollaan moskeijan kannalla. Myös osa RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetuista puoltaa moskeijaa.
– Kun miettii sopivaa ehdokasta jota äänestää kuntavaaleissa Helsingissä, kannattaa myös huomioida, miten ehdokas suhtautuu moskeijahankkeeseen, Rantanen neuvoo.
Mikäli Helsingin suurmoskeija toteutuisi, ei sekään silti riittäisi vastaamaan islaminuskoisten tarpeisiin.
Pääkaupunkiseudulla on jo nyt useita muslimien rukoustiloja. Mikäli Helsingin suurmoskeija toteutuisi, ei sekään silti riittäisi vastaamaan islaminuskoisten tarpeisiin. Tätä mieltä on ainakin Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. Hän esitti Ylen haastattelussa 2015, että pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin ainakin viisi suurmoskeijaa: kolme Helsinkiin sekä Espooseen ja Vantaalle omansa. Hajjar on myös Oasis-säätiön hallituksen jäsen.
Vihreät ja vasemmisto kannattavat
Oman kysymyksensä muodostavat islaminuskon sisäiset jännitteet. Islamin sisällä toimii kilpailevia ryhmittymiä, joiden vastakkainasettelu saattaisi vahvistaa ääriajattelua tai aiheuttaa muuten levottomuuksia Helsingissä. Moskeijan rahoitukseen kytkeytyneessä Bahrainissa vallassa ovat sunnimuslimit, jotka edustavat islamin pääsuuntausta. Sunnit pitävät vähemmistöön kuuluvia shiiamuslimeita poliittisina vastustajinaan.
Myös Suomessa valtaosa muslimeista on sunneja. Sunnien ja shiiamuslimien välit ovat jo nyt kireät. Moskeijasta tulisikin todennäköisesti juuri sunnimuslimien yhteisö, joten moskeija ei välttämättä olisi mitenkään islaminuskoisia yhdistävä paikka vaan se olisi omiaan lisäämään muslimiryhmien välisiä vastakkainasetteluita.
Kaikesta huolimatta Helsingin johdossa on moskeijan kannattajia. Esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) suhtautuu hankkeeseen myötämielisesti. Viime vuoden maaliskuussa Helsingin valtuusto käsitteli vasemmistoliiton Zahra Abdullan ja Sirkku Ingervon aloitetta, jonka mukaan Helsingin pitäisi kiirehtiä tontin varaamista moskeijalle. Valtuusto kuitenkin päätti, ettei hanketta kiirehditä.
Vasemmistovaltuutettu: Ei syytä huoleen
Ingervo perustelee moskeijahanketta esimerkiksi uskonnonvapaudella.
– Samalla tavalla kuin meillä on vaikka katolinen kirkko ja juutalaisilla on synagoga. Muillakin ryhmillä tulee olla uskonnonvapaus. Näkisin myös, että moskeija olisi Helsingissä rauhaa rakentava asia, Ingervo sanoo.
“Minusta se on turha huoli, että tästä tulisi jotain äärifundamentalistien touhua. Muslimien pitää vain löytää paras mahdollinen imaami.”
Hänen mukaansa Hanasaari olisi moskeijalle sopiva paikka muun muassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Islamin sisällä toimivien ryhmien välisiä jännitteitä hän ei näe ongelmallisena.
– En tunne näitä ryhmiä henkilökohtaisesti. Toivoisin kuitenkin, että kaikilta ryhmiltä saataisiin edustus jo moskeijan suunnitteluvaiheessa. Minusta se on turha huoli, että tästä tulisi jotain äärifundamentalistien touhua. Muslimien pitää vain löytää paras mahdollinen imaami. Muslimeilla on yhtä hyvät edellytykset yhteistyöhön kuin muillakin uskonnollisilla yhteisöillä, vasemmistoliittoa edustava Ingervo sanoo.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Britit raivoissaan – terroristit rahoittivat toimintaansa väärin perustein myönnetyllä sosiaalituella
Eerola: Terrorismikytköksiä omaavia henkilöitä soluttautumassa puoluetoimintaan – “Otetaan vastaan vieraskoreuden hurmassa”
Paaviksi kaavailtu Wienin arkkipiispa varoittaa: Euroopaa uhkaa islamilainen valloitus
Tutkimus: Ranskassa asuvista muslimeista 28 prosenttia kannattaa kovan linjan islamia, sharia maittaisi 40 prosentille
Presidentti Niinistö: “Islamistinen terrorismi herättää huolta, radikalisoituminen näyttää olevan vasta alussa”
Vuokrarästejä, velkomustuomioita ja vouti kintereillä: Suomen islamilainen neuvosto määrättiin häädön uhalla pois toimitiloista
Helsingin moskeijahankkeen vetäjät jättävät omatkin velkansa maksamatta – toisella ulosotossa yli 30 000 euroa
Rantanen: Helsingin suurmoskeijahanke etenee veronmaksajien rahoilla – “Vedättämisen makua”
PS-valtuutettu käynnisti kuntalaisaloitteen: Helsinkiläiset äänestämään suurmoskeijasta – hanke herättänyt laajasti vastustusta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää