
Helsinki maksaa laittomasti maassa oleville henkilöille käteistä rahaa ja matkalippuja
Kelan lakimies Antti Klemola selvensi Suomen Uutisille tammikuussa 2018, että laittomasti maassa oleva henkilö voi saada pieniä määriä toimeentulotukea välttämättömään elämiseen. Suomen Uutiset sai vinkin, että Helsingin kaupunki maksaisi laittomille maassa oleville henkilöille myös käteistä rahaa sekä HSL:n matkalippuja.
– Käytännössä kyse on ruoka- ja lääketarpeisiin tarkoitetusta avustuksesta, jota annetaan maksusitoumuksella muutamaksi päiväksi kerrallaan, Klemola sanoi toimeentulotuesta.
Helsingissä tuen maksaa kaupunki, ei Kela
Kela ei tällä hetkellä maksa laittomien maassa olijoiden tukea Helsingissä.
Kaikki Helsingissä maksetut toimeentulotuet laittomasti maassa oleskeleville maksetaan suoraan Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta.
Helsingin kaupungilla on vain yksi maahanmuuttoyksikkö, josta toimeentuloa maksetaan laittomasti maassa oleskelevalle.
Helsinki antaa myös käteistä
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori vastasi Suomen Uutisille laittomasti maassa olevien toimeentulotukeen liittyviin kysymyksiin.
Annetaanko laittomasti maassa oleville henkilöille HSL:n matkalippuja? Jos annetaan, niin millä perusteella?
Tarvittaessa asioiden hoitamista varten.
Annetaanko laittomasti maassa oleville henkilöille rahaa? Aiemmin on kerrottu, että maksusitoumus voidaan antaa esimerkiksi ruokaa varten.
Toimeentulotuen päätös tehdään pääsääntöisesti 16 vuorokauden ajalle ja siihen voidaan liittää lyhyemmäksi ajaksi voimassa olevia maksusitoumuksia. Tämä vastaa paremmin paperittomien henkilöiden palvelutarvetta, koska heillä on rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi säilyttää tai valmistaa ruokaa. Osa tuesta voidaan myöntää myös käteisenä maksuosoituksena nostettavaksi yleisökassasta (esimerkiksi puhelinkuluihin). Pääsääntöisesti annetaan maksusitoumus lääkkeisiin ja ruokaan.
Maksetaanko laittomasti maassa oleville majoituskuluja? Jos, niin miten?
Hätämajoitusta järjestää kolmas sektori kaupungin avustuksella. Lapsiperheen kyseessä ollessa voidaan järjestää kriisimajoitusta.
Alkuvuoden toimeentulotuen menot laittomasti maassa olevien henkilöiden osalta?
Meillä ei ole suoraan saatavissa, koska tätä ei tilastoida kuukausitasolla.
Paperiton henkilö voi saada toimeentulotukea kuukauden aikana keskimäärin noin 255 euroa. Jos paperittomia toimeentulotukiasiakkaita on 120 henkilöä kuukausittain, ovat kustannukset n. 30 600 € / kk eli viiden kuukauden aikana kustannukset olisivat noin 153 000 euroa vuodessa.
Toteutuuko yhdenvertaisuus esimerkiksi vähävaraisten eläkeläisten tai muiden toimeentulotuen asiakkaiden osalta HSL:n lippujen myöntämisessä? Heillä on usein myös paljon asiointia, johiin tarvittaisiin matkalippuja. Myönnetäänkö heille myös lippuja asiointia varten?
Kaupungin sisäinen HSL:n lippu sisältyy pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosaan eikä siihen erikseen myönnetä tukea muuta kuin silloin kun henkilö on töissä tai koulussa, jolloin kuukausikustannukset huomioidaan. Muillekin toimeentulotuen saajille voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena HSL:n lippu silloin kun heillä on useita säännöllisiä menoja kuukaudessa tai jonakin aikajaksona: tällaisia asioita ovat esim. erilaiset hoitokäynnit tai jonkin asian hoitamiseen liittyvät matkat.
Mikäli paperittomille myönnettäisiin perustoimeentulotuen perusosa /kk, heille ei myönnettäisi HSL:n lippua. Mutta nyt heille myönnetään tukea ruokaan ja lääkkeisin eikä niistä pysty hankkimaan enää HSL:n lippua.
Miten vähävarainen helsinkiläinen voi hake toimeentulotuen osana HSL:n lippuja?
Sitä voi hakea täydentävänä toimeentulotukena.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylellä keskustellaan tänään vihreiden valtuustoaloitteesta: Pitäisikö Helsingin perustaa narkomaaneille oma tila, jossa voi piikittää huumeita? Perussuomalaisten mielestä ei pidä

Demarivaltuutettu haluaa Helsinkiin omat terveysyksiköt eri kieliryhmille – perussuomalaisten sote-lautakunnan jäsen tyrmää
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää