

Helsinki käyttää laittomien graffitien poistamiseen puoli miljoonaa euroa vuodessa – tämän verran maksaa Paavo Arhinmäen tekemän juhannustöhryn puhdistaminen
Helsingin kaupunki on taistellut jo vuosikausia katukuvaan luvatta tehtyjä töherryksiä vastaan. Sotkun määrä on viime vuosina kasvanut, ja nyt sotkemiseen osalliseksi on paljastunut myös kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Suomen Uutiset kysyi töhrynpoistamiseen erikoistuneelta yhtiöltä, paljonko Arhinmäen aiheuttamien sotkujen puhdistaminen maksaa.
Helsingin apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäki lähti juhannusaattona sotkemaan kaupunkitilaa spraymaalilla yhdessä ystävänsä kanssa. Kaverusten aikeena oli vaivihkaa maalata luvaton graffiti satamaradan tunneliin Helsingin Vuosaaressa.
Luvaton tempaus kuitenkin päättyi nolosti, sillä Arhinmäki kavereineen jäi kiinni niin sanotusti housut nilkoissa, sillä vartija saapui paikalle samalla hetkellä kun Arhinmäki oli kuvaamassa kännykällään aikaansaannostaan. Vartijat muistuttivat Arhinmäelle, että on turha yrittää karkuun, vaikka miehillä olikin pakoauto valmiina odottamassa läheisellä parkkipaikalla. Arhinmäki joutui tekemisiin myös poliisin kanssa, eli jatkoa seuraa.
Helsingin kaupunki on taistellut jo vuosikausia luvatta katukuvaan tehtyjä töherryksiä vastaan. Sotkun määrä on viime vuosina vain kasvanut, ja nyt sotkemiseen osalliseksi on paljastunut myös itse kaupungin apulaispormestari. Töhertäminen käy kalliiksi veronmaksajille, sillä vuositasolla Helsinki käyttää graffitien poispesemiseen jopa puoli miljoonaa euroa.
Eniten sotkua ja töherryksiä löytyy tyypillisesti suojaisista ja syrjäisistä paikoista – kuten pormestari Arhinmäen käyttämästä Vuosaaren tunnelista.
Töhryn poistamiseen hupenee useita työtunteja
Helsinki käyttää graffitien poistamiseen useita alan yrityksiä. Yksi yrityksistä on Uudenmaan Pinnanpuhaltajat Oy. Yritys tekee muun muassa kattojen pesuja ja julkisivupesuja, mutta yrityksen erikoisalaa on graffitien poisto.
Suomen Uutiset pyysi yritykseltä arviota Helsingin apulaispormestari Arhinmäen juhannustöhryn poistamisesta sekä siitä, paljonko työ maksaa.
– Valokuvan perusteella kyseisen graffitin puhdistamisen hinta on arviolta 600 – 800 euroa ja lisäksi arvonlisäveron määrä. Kokoa on vaikea tarkkaan arvioida kuvasta. Laskutus meillä menee toteutuneiden neliöiden mukaan, Heidi Isokoski Uudenmaan Pinnanpuhaltajat Oy:sta kertoo.
Isokosken mukaan puhdistustyön suorittamiseen menee aikaa arviolta 2-5 tuntia, riippuen siitä mitä värejä ja maaleja on käytetty ja kuinka paksulti. Työvaiheita on useampia.
-Ensin graffitin päälle levitetään graffitille tarkoitettu pesuaine minkä annetaan vaikuttaa hetken aikaa ja se pestään pois kuumavesipainepesurilla, tämä käsittely joudutaan todennäköisesti tekemään 1-3 kertaa tässä kohteessa, Isokoski toteaa.
Perussuomalaisten Bergbom: Järeämpiäkin toimia voidaan tarvita
Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Miko Bergbom on siviiliammatiltaan rakennusalan maalari ja pintakäsittelijä. Hän toteaa että normaalioloissa graffiti poistetaan siihen tarkoitetulla pesuaineella ja pesemällä kuumalla vedellä.
Bergbomin mukaan kuitenkin myös alustan materiaali vaikuttaa aina työhön.
-Nämä riippuu aina alustasta. Joskus voidaan tarvita myös järeämpiä toimia, jos alustana on esimerkiksi tiili. Toimintaan erikoistuneet yritykset osaavat sanoa hinnoittelusta enemmän, mutta uskaltaisin väittää, että muutamia tunteja siihen aina menee. Kalusto ja aineet päälle, niin puhutaan joka tapauksessa minimissään satojen eurojen kustannuksista
-Suurin haitta graffitista on ympäristölle ja asuinalueelle koituva vahinko. Esimerkiksi mahdollinen kiinteistön tai asuinalueen arvonalennus, kansanedustaja toteaa.
Onko Arhinmäen taiteilijanimi PACER?
Tiettävästi apulaispormestari Arhinmäki jäi juhannuksena ensimmäistä kertaa kiinni laittoman graffitin teosta, mutta hän tuskin oli ensimmäistä kertaa asialla. Sosiaalisessa mediassa on jo kiinnitetty huomiota graffitin signeeraukseen tunnuksella PACER. Kuinka paljon näitä löytyy lisää Helsingistä?
Arhinmäen taideteoksen yhteydestä näyttäisi löytyvän myös teksti ”World domination and great career move”.
Poliittinen satiiriblogi Päivän Byrokraatti tiedustelee Arhinmäeltä, kuinka monta laitonta graffitia hän on aiemmin ehtinyt Helsinkiin tekemään, mutta vastausta ei ole saatu.
Otapa nyt esto pois, apulaispormestari @paavoarhinmaki ja vastaa kysymykseen. pic.twitter.com/EZBxqC5LbG
— Päivän Byrokraatti (@pbyrokraatti) June 25, 2023
Arhinmäki pitkän linjan tekijä graffittiskenessä
Todennäköisesti Arhinmäen töherryksiä löytyy kaupungilta enemmänkin, sillä hän on pitkän linjan tekijä graffittiskenessä.
Kevättalvella Helsingin Uutisille antamassaan haastattelussa Arhinmäki ilmoitti kaipaavansa kaupungille lisää luvallisia graffitiseiniä. Arhinmäki katsoo jopa pitävänsä graffitien tekemistä monen nuoren ensikosketuksena kuvataiteisiin.
-Ne myös mahdollistavat taidemuodon harrastuksen ilman pelkoa rikosoikeudellisesta vastuusta tai korvausvelvollisuudesta, Arhinmäki sanoo Helsingin Uutisille.
Arhinmäki lausuu, että luvattomia graffiteja tullaan tekemään aina.
– On järkevää, että laittomat graffitit poistetaan arvokkaista rakennuksista ja asuintaloista, mutta turha puhdistaa paikoista, joissa ne eivät häiritse ketään.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kytkökset ääriryhmiin ja vihapuhe eivät haitanneet Arhinmäen ministerinä toimimista – medialla on selvä kaksoisstandardi suhtautumisessa vasemmistoon ja oikeistoon
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää