Helsingin valtuusto antoi huutia sotelle – Halla-aho: “Harva kai kehtaa vakavalla naamalla kehua. Nykytilan säilyttäminen parempi vaihtoehto kuin uudistuksen toteuttaminen”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho varoitti tänään Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa soteuudistuksen eteenpäinviennistä hallituksen esittämällä tavalla. Valtuuston suuri enemmistö vastustaa laajalti sotea.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho totesi kaupunginvaltuustossa pitämässään puheenvuorossa, että sote-järjestelmän kehittämisen tarpeellisuudesta sinänsä vallitsee ja on vallinnut pitkään yhteisymmärrys.

– Kun väestö ikääntyy ja sairastavuus lisääntyy, ja kun hoidot samalla kehittyvät, on selvää, että kustannukset kasvavat. Samalla työssäkäyvien eli järjestelmän nettorahoittajien suhteellinen osuus väestöstä kutistuu. Tämä taas johtuu sekä työikäisen väestön kutistumisesta että kasvavan maahanmuuttajaväestön hyvin heikosta integroitumisesta työmarkkinoille.

– Vaihtoehtoina on verottaa enemmän, hoitaa vähemmän, lainata rahaa, tai yrittää tehdä asioita tehokkaammin. Koska kolme ensimmäistä vaihtoehtoa ovat poliittisesti vaikeita tai taloudellisesti kestämättömiä, sote-uudistuksen tavoitteena on tämä viimeksi mainittu, asioiden tekeminen kustannustehokkaammin. Samalla on tietysti tärkeää, että ei kaiveta omaa kuoppaa syvemmäksi ottamalla terveyspalvelujen piiriin kokonaan uusia ryhmiä kuten laittomasti maassa olevia, Halla-aho muistutti.

Hallintouudistukset ovat itsessään kalliita

Halla-aho myönsi, ettei täydellistä sote-järjestelmää varmasti ole olemassakaan.

– Jos olisi, se olisi jo pystytetty johonkin, ja muut olisivat kopioineet sen. Muutama perusasia kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Hallintouudistukset ovat itsessään kalliita. Järjestelmien uudistaminen nielee sitä rahaa, jota uudistuksella on tarkoitus säästää. Jos uudistus on yksiselitteisen hyvä ja järkevä, siihen käytettävät resurssit voidaan nähdä investointina, joka pitkällä aikajänteellä maksaa itsensä takaisin.

– Harva kai kehtaa vakavalla naamalla sanoa, että nyt käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus olisi yksiselitteisen hyvä ja järkevä. Asiantuntijalausuntojen mukaan kustannusten kasvun hidastuminen on hyvin epävarmaa, ne saattavat jopa kasvaa. Virheitä ja epäkohtia voidaan kuulemma korjata myöhemmin. Näin ajaudutaan helposti kierteeseen, jossa maksetaan paitsi alkuperäisen uudistuksen virheistä myös niiden virheiden korjaamisesta, Halla-aho varoitti.

Terveysjätit ensisijaisesti omistajiensa asialla

Perussuomalaiset käsittelevät asiaa ennen kaikkea Helsingin ja helsinkiläisten näkökulmasta. Tästä näkökulmasta uudistus esitetyssä muodossaan rikkoisi Halla-ahon mielestä asioita, jotka ovat ehjiä. Sama pätee muihin suuriin kaupunkeihin.

– Keskuskaupungit, jotka ovat maan keskiarvoa terveempiä, nuorempia ja vauraampia, kärsivät taloudellisesti. Toisaalta malli ei ota huomioon kaupunkikeskusten erityisongelmia kuten suurta syrjäytyneiden joukkoa. Lähes miljardin euron säästötavoite Uudellamaalla johtaa suuriin irtisanomisiin ja julkisen terveydenhuollon rapautumiseen. Yksityisten terveyspalveluiden tarjonta epäilemättä lisääntyy kaupungeissa, mutta samalla asiakkaalle syntyy kannustin hakeutua hoitoon, joka ei ole välttämätöntä, kun taas palvelun tuottajalle syntyy kannustin ylihoitamiseen.

– Niin iloinen asia kuin markkinatalous onkin, yksityisten terveysjättien ensisijainen tehtävä ja tavoite on tuottaa rahaa omistajilleen. Pitkällä aikajänteellä tämä siirtää resursseja pois esimerkiksi vakavien sairauksien hoidosta, Halla-aho huomautti.

Lisää kokouspalkkioita ja hallintovirkoja

Maakuntauudistus vahvistaa näennäisesti paikallista itsehallintoa suoraan valittavine valtuustoineen. Kuitenkin sekä maakuntien tehtävät että ennen kaikkea rahoitus tulevat valtiolta.

– Helsingin tapauksessa kaksi kolmasosaa kunnallisverotuloista ja 40 % yhteisöverotuloista ohjautuu valtiolle. Kun maakunnat ovat tosiasiassa valtion talutusnuorassa, niiden poliittinen liikkumatila on olematon. Maakuntavaltuustojen ja -hallintojen tärkein funktio näyttääkin olevan kokouspalkkioiden ja hallintovirkojen luominen, Halla-aho sanoi.

– Kuten lausunnossa todetaan, kyseessä on historiallisen suuri muutos, joka koskettaa tavallisen ihmisen kannalta kaikkein tärkeimpiä palveluja. Siksi olisi erityisen tärkeää, että uudistukselle olisi pyritty saamaan mahdollisimman laaja poliittinen tuki. Esityksessä pitäisi myös nykyistä paremmin ottaa huomioon niiden ihmisten kantoja, jotka työskentelevät alalla ja ymmärtävät siitä jotakin. Suurimmalle osalle kansalaisista ja heitä edustavista poliitikoista sote on yksinkertaisesti liian suuri ja monimutkainen kokonaisuus.

Nykytila parempi kuin huono uudistus

Osa soteen kriittisesti suhtautuneista asiantuntijoista on kääntänyt viime aikoina takkinsa mm. sillä argumentilla, että on parempi tehdä huonokin uudistus kuin olla tekemättä mitään.

– Kuten nyt käsiteltävässä lausunnossa todetaan, nykytilan säilyttäminen on objektiivisesti parempi vaihtoehto kuin uudistuksen toteuttaminen. Perusvirhe sote- ja maakuntauudistuksessa ovat lähtökohdat. Uudistuksen kaksi pääkomponenttia eivät erillisinä nauti laajaa kannatusta edes hallituspuolueiden keskuudessa, muusta eduskunnasta puhumattakaan.

– Kyseessä on intressiryhmäpolitiikkaan perustuva lehmänkauppa. Kokoomus tukee maakuntauudistusta vain saadakseen sote-uudistuksen ja siihen kytketyn valinnanvapauden. Keskusta tukee sote-uudistusta ja valinnanvapautta vain saadakseen itselleen poliittisesti tärkeän maakuntauudistuksen. Tällaisista lähtökohdista ei voi syntyä hyvää uudistusta, Halla-aho painotti.

Valtuuston keskustelua voi seurata Helsinki-Kanavalla >