

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa
Perjantain somepöhinän käynnisti Helsingin Sanomat, joka lehden periaatelinjaa heijastavassa pääkirjoituksessaan irvailee malli/yrittäjä Saimi Hoyerin hotelliyrityksen konkurssille. Ylimielisesti otsikoitu teksti vertaa Hoyerin yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista luottokorttiin, jolla ei voi enää maksaa ostoksia. Yrittäjävihamieliseltä haiskahtava teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyy uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten mokailujen jatkoksi.
Nykyisin matkailuyrittäjänä toimiva Saimi Hoyer kertoi alkuviikosta Etelä-Savossa pitämänsä Hotelli Punkaharjun konkurssimenettelyn alkamisesta. Hotellin taustayrityksen Punkaharjun Luontomatkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mari Kettunen-Väyrynen ja Hoyer jättivät yhdessä konkurssihakemuksen Etelä-Savon käräjäoikeuteen maanantaina.
”Luottokortti lakkasi toimimasta”
Koronan jälkimainingeissa hotelli on kärsinyt viime vuonna suuria taloudellisia tappioita, ja yritystoiminnalle on kasaantunut miljoonavelat.
– Eilen oli yksi elämäni mustimmista päivistä. Olen antanut tälle paikalle kaikkeni, Hoyer tilittää Ilta-Sanomissa.
Helsingin Sanomat kuitenkin irvailee Hoyerin yrityksen talousahdingolle lehden pääkirjoituksessa tänään perjantaina: “Luottokortti lakkasi toimimasta”, lukee otsikossa.
Helsingin Sanomat lietsoo vahingoniloa siitä, että samaan aikaan kun mediassa on kerrottu Hoyerin hotellin maksamattomista veloista, Hoyer on itse mukana luottokorttiyhtiö American Expressin mainoskampanjassa. Niinpä Hesari myös piikittelee American Expressiä yhteensattumasta.
Vastareaktion pallo pyörähti liikkeelle
Mallina ja yrittäjänä pitkän uran tehneen Hoyerin hotelliyrityksen talousvaikeuksille naureskelu on saattanut olla hauskaa Helsingin Sanomien toimituskokouksessa, mutta pilkan nostaminen lehden pääkirjoitukseen ei ehkä kuitenkaan olisi kannattanut, koska vastareaktio on kasvanut suureksi sosiaalisessa mediassa.
Hesarin nähdään alentuneen somekiusaajien tasolle.
Somessa näkee kaikenlaista pilkkaa, mutta että ammattijournalistit lähtevät tähän.
Ihmisten pilkkaaminen on tullut kolumneihin, nyt pääkirjoituksiin. Se on julkista nolaamista, kiusaamista.
Ja samaan aikaan puhumme siitä, miksi on koulukiusaamista. https://t.co/TIB9accuHt
— Tommy Fränti (@tfranti) April 21, 2023
Kenties kyse on myös yrittäjien halveksumisesta.
Yrittäjä taistelee viimeiseen asti ja tekee kaikkensa välttääkseen konkurssin. Ja sitten saa osakseen pelkkää vittuilua maan suurimman sanomalehden pääkirjoituksessa.
Te ette taida kauheasti arvostaa yrittäjyyttä, @hsfi? https://t.co/oRVNl4dkM0
— Päivän Byrokraatti (@pbyrokraatti) April 21, 2023
Yleisradion entinen toimitusjohtaja ja ex-kansanedustaja Mikael Jungner opastaa Hesaria nöyrtymään anteeksipyyntöön.
Mitä helvettiä Hesari.
Nyt olisi anteeksipyynnön hetki.
Luottokortti lakkasi toimimasta – Pääkirjoitus | https://t.co/6aeNmOz7E5 https://t.co/68bkecQzmu
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) April 21, 2023
Pääkirjoitustoimituksen pomo: Pieleen meni
Julkkisyrittäjän pilkkaamisen konkurssin vuoksi voi jopa nähdä osana Helsingin Sanomien linjaa, sillä teksti on julkaistu pääkirjoituksessa, jonka merkitystä Helsingin Sanomat avaa näin:
“Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.”
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ei perinteisesti mainita kirjoittajaa, mutta tekstin prosessointi on kulkenut ainakin toimittaja Saska Saarikosken deskin kautta, sillä hän toimii Helsingin Sanomien pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esimiehenä.
Massiivisen kielteisen palautteen alla Saarikoski myöntää, että nyt ei mennyt hyvin.
Yhdyn viestiin myös pääkirjoitustoimituksen puolesta. Tekstin tarkoitus oli herättää ajattelemaan luottokorttiyhtiön markkinoimaa ”elä tänään, maksa huomenna” -elämäntapaa, mutta se luettiin kritiikkinä yksittäistä yrittäjää kohtaan – ja sehän kertoo, ettei teksti onnistunut.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) April 21, 2023
Ei jäänyt epäselväksi
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka joutui reagoimaan yleisöpalautteeseen jo aamupäivästä, ja Mukka julkaisi somekanavillaan ”nöyrät pahoittelut”.
Tänään julkaistu HS:n pääkirjoitus luottokorttiyhtiön mainoskampanjasta on herättänyt syystäkin keskustelua. Lyhyen tekstin viesti ja motiivi jäivät epäselviksi, ja moni lukija on pahoittanut mielensä. Nöyrä pahoittelu lehden puolesta. 1/2 https://t.co/mf4fB0l3qN
— Antero Mukka (@anteromukka) April 21, 2023
HS-päätoimittaja Mukka arvelee, että tekstin julkaisemisen tarkoitus olisi jäänyt lukijoille epäselväksi, mutta palautteen perusteella selitys ei ole mennyt läpi toivotulla tavalla.
Ei viesti jäänyt epäselväksi. Viesti oli parhaansa yrittäneen pilkkaamista.
— Matti Niiranen (@niiranen_matti) April 21, 2023
Hesarin uskottavuus koetuksella
Yrittäjävihamielinen teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyykin uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten mokailujen jatkoksi.
Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuva mainehaitta ovat syöneet runsaasti HS:n uskottavuutta – siis sikäli kuin sitä on vielä ollut jäljellä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman muistuttikin Hesarista ostamassaan vaalimainoksessa kaikelle kansalle ytimekkäästi: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta”.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- somekiusaajat American Express yrittäjävihamielisyys Mari Kettunen-Väyrynen Saimi Hoyer Antero Mukka konkurssit Somekohu Wille Rydman Saska Saarikoski Helsingin Sanomat Kaius Niemi Mikael Jungner
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: “Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Helsingin Sanomat jälleen mainekriisissä: HS-vaalikoneelle rajuja syytöksiä vaalimanipuloinnista, pakotettu julkistamaan tekeleensä algoritmin

Sananvastuusta kärkkäästi moralisoivan Helsingin Sanomien kaksi toimittajaa tuomittiin käräjillä Viestikoekeskus-jutussa

Vaaleihin aikaa enää kuusi viikkoa, Helsingin Sanomat pumppaa härskiä informaatiovaikuttamista perheen pienimmille – Lasten Uutiset valjastettiin purrantorjuntaan

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Ruotsin vaikutusvalta kasvaa Suomen mediassa – isoveli haluaa pysyä Pohjolan puikoissa

Wille Rydman elinkeinoministeriksi, Helsingin Sanomat reagoi nostamalla esiin vanhan törkyjutun – kieltäytyy kertomasta lukijoilleen, että jutusta on käynnissä rikostutkinta

HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää