LEHTIKUVA
Helsingin Perussuomalaiset Nuoret esittää, että Helsingissä ryhdytään alueelliseen kielikokeiluun, jossa ruotsista tehdään vapaaehtoinen kieli. Kielikokeilussa oppilaat voisivat itse valita toisen kielen pakkoruotsin tilalle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta, mihin pyritään käynnistämällä alueellisia kielikokeiluja kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
– Helsingin tulee profiloitua kansainvälisenä – ei kaksikielisenä – kaupunkina, jossa on korkeaa osaamista ja monipuolista kielitaitoa. Kansainvälisessä liiketoiminnassa ruotsin osaamisella on vain pieni rooli. Globaalissa maailmassa monipuolinen kielitaito on vientivaltti, toteaa Helsingin PS-Nuorten puheenjohtaja Toni Ahva.
Valtuustoaloite kielikokeilusta
Helsingin PS-Nuoret on ryhtynyt toimenpiteisiin kielikokeilun saamiseksi Helsinkiin. Helsingin PS-Nuorten sihteeri, varavaltuutettu Nuutti Hyttinen jätti Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa kielikokeilusta valtuustoaloitteen.
– Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki aloittaa välittömästi alueellisen kielikokeilun valmistelun ja että kaupunki anoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa kokeiluun, Ahva selventää.
– Kokeilu olisi perusteltu toteuttaa nimenomaan Helsingissä jo siksi, että Helsingissä vuonna 2014 äidinkielenään ruotsia puhuvia oli alle kuusi prosenttia väestöstä, kun muita kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia oli yli 13 prosenttia väestöstä, Hyttinen perustelee.
Ruotsinkieliset puhuvat erinomaista suomea
Hyttisen mielestä valinnanvaran lisääminen kieliopinnoissa tukisi myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, kun heidän ei tarvitsisi opiskella suomen ohella toista heille vierasta kieltä, jonka osaamiselle on käytännössä vähänlaisesti tarvetta.
– Helsingissä asuvista ruotsia äidinkielenään puhuvista suurin osa puhuu erinomaista suomea, Hyttinen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
