LEHTIKUVA
Helsingin Perussuomalaiset Nuoret esittää, että Helsingissä ryhdytään alueelliseen kielikokeiluun, jossa ruotsista tehdään vapaaehtoinen kieli. Kielikokeilussa oppilaat voisivat itse valita toisen kielen pakkoruotsin tilalle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta, mihin pyritään käynnistämällä alueellisia kielikokeiluja kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
– Helsingin tulee profiloitua kansainvälisenä – ei kaksikielisenä – kaupunkina, jossa on korkeaa osaamista ja monipuolista kielitaitoa. Kansainvälisessä liiketoiminnassa ruotsin osaamisella on vain pieni rooli. Globaalissa maailmassa monipuolinen kielitaito on vientivaltti, toteaa Helsingin PS-Nuorten puheenjohtaja Toni Ahva.
Valtuustoaloite kielikokeilusta
Helsingin PS-Nuoret on ryhtynyt toimenpiteisiin kielikokeilun saamiseksi Helsinkiin. Helsingin PS-Nuorten sihteeri, varavaltuutettu Nuutti Hyttinen jätti Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa kielikokeilusta valtuustoaloitteen.
– Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki aloittaa välittömästi alueellisen kielikokeilun valmistelun ja että kaupunki anoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa kokeiluun, Ahva selventää.
– Kokeilu olisi perusteltu toteuttaa nimenomaan Helsingissä jo siksi, että Helsingissä vuonna 2014 äidinkielenään ruotsia puhuvia oli alle kuusi prosenttia väestöstä, kun muita kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia oli yli 13 prosenttia väestöstä, Hyttinen perustelee.
Ruotsinkieliset puhuvat erinomaista suomea
Hyttisen mielestä valinnanvaran lisääminen kieliopinnoissa tukisi myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, kun heidän ei tarvitsisi opiskella suomen ohella toista heille vierasta kieltä, jonka osaamiselle on käytännössä vähänlaisesti tarvetta.
– Helsingissä asuvista ruotsia äidinkielenään puhuvista suurin osa puhuu erinomaista suomea, Hyttinen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
