

LEHTIKUVA
Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Kaivokadun läpiajokieltoa 17.9. pidettävässä kokouksessaan. Keskustan läpi voisi tämän jälkeen ajaa enää Esplanadien kautta. Uutta kävelykatua vastustava Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen pitää autottomaksi muutettua Kaivokatua jopa vaarallisempana jalankulkijoille.
Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, että Kaivokatu suljettaisiin yksityisautoilijoilta. Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan suunnitelma esittää, että katu varattaisiin joukko- ja saattoliikenteen, kävelijöiden sekä oleskelijoiden käyttöön.
Kaupunkiympäristölautakunta kokoustaa asiasta 17. syyskuuta.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöstä kehitetään tulevaisuudessa nykyistä viihtyisämpää katuympäristöä, johon tulee uusia palveluita, istutuksia ja terasseja. Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa. Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla. Keskustan läpi olisi mahdollista ajaa enää Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi käytössä kaksi ajokaistaa.
Kaupungin mukaan käveltävyys paranisi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotetaan myös laajemmin ydinkeskustan paikallisen katuverkon, julkisten tilojen viihtyisyyden ja käveltävyyden parannuksia. Kehittämisen tavoitteena on, että rauhallisilla kaduilla käveltävyys paranee ja että liiketilojen vetovoima kehittyy hyvään suuntaan.
– Helsinki kehittää ydinkeskustasta elämyksellistä perillä olon paikkaa. Jotta keskusta voi säilyä elinvoimaisena ja tarjota entistä laajemmin palveluita, sen pitää houkutella viihtymään. Haluamme olla tältäkin osin kansainvälisesti kilpailukykyinen suurkaupunki, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kuvailee kaupungin tiedotteessa suunnitelmaa.
Hidastaa huolto- ja tavaraliikennettä
Kaupungin tiedotteen mukaan uusien liikennejärjestelyiden negatiivisimmat vaikutukset kohdistuisivat tästä huolimatta huolto- ja tavaraliikenteeseen sekä niihin, jotka haluavat ajaa ydinkeskustan läpi henkilöautolla. Näille liikkujille muutokset näkyisivät matka-aikojen pidentymisenä.
Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman omalta osaltaan, se etenee syksyn aikana kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Tämän jälkeen uudistukset vaativat toteutuakseen vielä runsaasti kaava-, liikenne-, katu- ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen Kaivokadulla on tarkoitus kunnostaa metroaseman huonokuntoinen katto ja toteuttaa alueelle suunnitteilla olevat pikaraitiotiejärjestelyt.
Onko läpiajokiellon vaikutuksia arvioitu puutteellisesti?
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen kirjoittaa HS:n mielipidekirjoituksessaan 11.9., että Helsingin seudun kauppakamari ja merkittävät ydinkeskustan kiinteistönomistajat vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi.
Lahtisen maukaan he ovat ilmaisseet vastustuksensa lausunnossaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäluonnoksesta (YLJS). Heidän mukaansa kaupunki on arvioinut luonnoksen vaikutuksia puutteellisesti ja siksi myös johtopäätökset ovat harhaanjohtavia.
Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin lausunnon mukaan elinvoimavaikutuksia ja liikennettä ei ole lainkaan verrattu nykytilanteeseen, vaan lähtötilanteeksi on otettu jo 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä.
Elinkeinoelämän pyynnöistä huolimatta Helsingin kaupunki ei ole arvioinut Kaivokadun sulkemisen vaikutuksia uudestaan eikä verrannut niitä nykytilaan. Selvää on, että muutos lisää ruuhkia ja niistä kärsivät niin henkilöauto-, huolto- ja jakelu-, taksi-, bussi- kuin pelastusliikennekin. Vaikutukset heijastuvat Esplanadien eteläpuoliseen katuverkkoon sekä laajemmin keskustaan.
Uusi kävelykatu jopa vaarallisempi jalankulkijoille
Havainnekuvissa joukkoliikennekaduksi muutettu Kaivokatu näyttää vihreältä ja houkuttelevalta.
– On hyvä muistaa, että autoliikenteen kieltämisestä huolimatta Kaivokatu säilyisi edelleen vilkkaana liikenneväylänä. Raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä tuplaantuisi, mikä tarkoittaa nykyistä huomattavasti enemmän kävelyä haittaavia ja kävelijöiden turvallisuutta vaarantavia raitiovaunuja ja pyöräilijöitä.
– Kaivokadun viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta parantavat lisärakentamismahdollisuudet ovat rajalliset, joten päätöksen hyödyt ja haitat on poliittisessa päätöksenteossa arvioitava huolellisesti, Lahtinen päättää kirjoituksensa.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kävelykatu Markku Lahtinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Kaivokatu jalankulkijat Ville Lehmuskoski tavaraliikenne liikennesuunnittelu tiehankkeet autoilijat Joukkoliikenne Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-valtuutetut videohaastattelussa: Helsingin kehitys on todella huolestuttavaa

Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille

Helsingin Kaivokadun sulkeminen suututtaa – Marimekon Ihamuotila: “Aivan mielipuolista”, “aivan sairaan tyhmää”

Helsingin kaupungin Munkkiniemenbaanan siltahanke herättää vastustusta – ”Helsinki haluaa tasamaapyöräilyä merta tuhoamalla”
Helsingin keskustasta Töölön ja Munkkiniemen kautta Espoon rajalle kulkevaa pyöräliikenteen runkoyhteyttä käsiteltiin 27.8. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnassa. Siltahankkeen vastustajien mielestä hanke tuhoaisi Helsingin kantakaupungin arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rantakalliomaiseman.
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää