

Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: “kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”
Vuoden 2008 finanssikriisi oli vedenjakaja. Sen jälkeen Suomen kilpailukyky heikentynyt merkittävästi kilpailijamaihin nähden. T&K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti. Olemme pudonneet kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan. Hallitus keskittyy ainoastaan työllisyyslukuihin ja jättää tuottavuuden huomiotta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa talouden syvistä ongelmista.
Valtioneuvosto perusti kesäkuussa 2018 Suomeen tuottavuuslautakunnan. Taustalla oli Eurooppa-neuvoston suositus kansallisten tuottavuustyöryhmien perustamisesta. Perusteluna oli EU:n vaatimaton talouskasvu, heikko kilpailukyky ja hidas tuottavuuden kehitys. Finanssikriisin 2007-2009 jälkeen EU-alue oli jäänyt selvästi jälkeen muun muassa Yhdysvaltojen kehityksestä.
Tuottavuuslautakunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, mutta se on riippumaton asiantuntijaelin. Lautakunnan tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä, tuottaa siitä riippumattomat arviot ja julkaista vuosittain tuottavuus- ja kilpailukykyraportti. Lautakunta nimitettiin toimikaudeksi 1.9.2018-30.8.2021. Puheenjohtajana toimii finanssineuvos Markku Stenborg ja jäseniä ovat tutkimusprofessori Mika Maliranta sekä Pellervon ja Palkansaajien tutkimuslaitosten ennustepäälliköt Janne Huovari ja Ilkka Kiema.
Lautakunnan ensimmäinen vuosiraportti julkaistiin 18.3.2019. Raportin nimi oli ”Tuottavuuden tila Suomessa, miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen?”. Raportin mukaan Suomessa tuottavuus kasvoi vuosina 1970-2007 keskimäärin nopeammin kuin vertailumaissa. Finanssikriisin 2007-2008 jälkeen tuottavuus kääntyi laskuun ja sen jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut hyvin vähäistä vuosina 2014-2019. Keskeiset syyt tuottavuuden laskuun ja sen jälkeen hitaaseen kasvuun ovat elektroniikkateollisuutta kohdannut shokki ja taloutemme heikentynyt hintakilpailukyky. Nokia oli vastannut huomattavalta osin tutkimus- ja kehityspanostuksista eli T&K-investoinneista. Nokian matkapuhelintuotannon loputtua yrityssektorin T&K-menot jopa supistuivat eivätkä ne ole nousseet entiselle tasolleen. Suomessa työn tuottavuuden pudotus oli syvempi ja toipuminen heikompaa kuin vertailumaissa.
Myös kokonaistuottavuus kääntyi laskuun. Sitä pidetään teknologian ja osaamisen mittarina eli tavallaan teknisen kehityksen mittarina. Kokonaistuottavuus selittää sen osan tuottavuuden kasvusta, jota ei voida selittää pääoman ja työpanoksen kehittymisellä. Kokonaistuottavuuden suotuisa kehitys on välttämätöntä maan talouden menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tuottavuuskehitys vaikuttaa kustannuskehityksen ohella ratkaisevasti viennin kehitykseen. Suomen teollisuuden vientimenestys on ollut heikkoa jo kymmenen vuotta. Suomella oli Nokian huippuvuosina 1999-2007 merkittävä vaihtotaseen ylijäämä. Se oli suurimmillaan jopa kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmin Suomella oli ollut vuosikymmeniä krooninen ja suuri alijäämä. Tuolloin kilpailukykyä korjattiin suurilla devalvaatioilla. Vuoden 2008 jälkeen vaihtotase on ollut jälleen alijäämäinen, eikä kilpailukykyä ole nyt voitu korjata devalvaatiolla, koska meillä on euro. Muun muassa Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Saksalla on ollut pitkään jopa suurehko vaihtotaseen ylijäämä. Vaihtotaseen saldo on varsin hyvä kilpailukyvyn mittari. Tämä mittari kertoo sen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti.
Tuottavuuslautakunnan toinen vuosiraportti ”Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa, mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan?” julkistettiin 2.12.2020. Pääpaino raportissa on selittää tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat monet osatekijät. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat olennaisesti yksikkötyökustannusten ja valuuttakurssin eli euron kehitys. Suomen kilpailukyky heikkeni tältä osin merkittävästi vuosina 2005-2015 kilpailijamaihin nähden.
Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät kuten koulutustaso, maan innovaatiokyky, dynaamisuus, luova tuho, kilpailun aste markkinoilla ja monet rakenteelliset syyt. Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa työmarkkinoiden toiminta, työvoiman muuttoliike maan sisällä ja innovaatioiden leviäminen yritysten välillä. Konkreettisesti voidaan havaita, että T&K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti finanssikriisin jälkeen.
Tuottavuuden kasvu on hidastunut lähes kaikissa kehittyneissä maissa jo yli 10 vuoden ajan. Erityisen heikkoa on tuottavuuden kasvu ollut EU-maissa. Suomessa tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut selvästi monia muita maita heikompaa. Kauppalehden pääkirjoituksen mukaan Suomi on pudonnut kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan (Kauppalehti 4.12.2020). Suomi on jäänyt erityisesti jälkeen kone- ja laiteinvestoinneissa sekä T&K-panostuksissa. Tuottavuuden kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa. Palvelualoilla ei ole tapahtunut vastaavanlaista pudotusta viimeisten 10 vuoden aikana.
Tuottavuuslautakunta on tehnyt erinomaista työtä. Kaksi julkaistua raporttia ovat korkeatasoisia. On hyvin valitettavaa, että ne ovat jääneet julkisuudessa varsin vähälle huomiolle. Pääministeri Sanna Marinin hallitus näyttää keskittyvän työllisyyden parantamiseen ja on siinäkin menestynyt heikosti. Työllisyyden kohentaminen on tärkeä aihe, mutta vähintään yhtä tärkeä on tuottavuuden kehitys. Viime kädessä tuottavuuden kehitys ratkaisee maan menestymisen kovassa kilpailussa ja takaa elintason sekä hyvinvoinnin suotuisan kehityksen. Erityisen vaarallista olisi se, että työllisyysaste kohoaisi vain matalan palkkatason toimissa, joilla tuottavuuden kehitys on heikkoa. Hallituksen tulisi pystyä myös rakenteellisiin uudistuksiin, joiden merkitystä koronapandemia on olennaisesti lisännyt.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.