Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: “kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”
Vuoden 2008 finanssikriisi oli vedenjakaja. Sen jälkeen Suomen kilpailukyky heikentynyt merkittävästi kilpailijamaihin nähden. T&K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti. Olemme pudonneet kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan. Hallitus keskittyy ainoastaan työllisyyslukuihin ja jättää tuottavuuden huomiotta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa talouden syvistä ongelmista.
Valtioneuvosto perusti kesäkuussa 2018 Suomeen tuottavuuslautakunnan. Taustalla oli Eurooppa-neuvoston suositus kansallisten tuottavuustyöryhmien perustamisesta. Perusteluna oli EU:n vaatimaton talouskasvu, heikko kilpailukyky ja hidas tuottavuuden kehitys. Finanssikriisin 2007-2009 jälkeen EU-alue oli jäänyt selvästi jälkeen muun muassa Yhdysvaltojen kehityksestä.
Tuottavuuslautakunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, mutta se on riippumaton asiantuntijaelin. Lautakunnan tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä, tuottaa siitä riippumattomat arviot ja julkaista vuosittain tuottavuus- ja kilpailukykyraportti. Lautakunta nimitettiin toimikaudeksi 1.9.2018-30.8.2021. Puheenjohtajana toimii finanssineuvos Markku Stenborg ja jäseniä ovat tutkimusprofessori Mika Maliranta sekä Pellervon ja Palkansaajien tutkimuslaitosten ennustepäälliköt Janne Huovari ja Ilkka Kiema.
Lautakunnan ensimmäinen vuosiraportti julkaistiin 18.3.2019. Raportin nimi oli ”Tuottavuuden tila Suomessa, miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen?”. Raportin mukaan Suomessa tuottavuus kasvoi vuosina 1970-2007 keskimäärin nopeammin kuin vertailumaissa. Finanssikriisin 2007-2008 jälkeen tuottavuus kääntyi laskuun ja sen jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut hyvin vähäistä vuosina 2014-2019. Keskeiset syyt tuottavuuden laskuun ja sen jälkeen hitaaseen kasvuun ovat elektroniikkateollisuutta kohdannut shokki ja taloutemme heikentynyt hintakilpailukyky. Nokia oli vastannut huomattavalta osin tutkimus- ja kehityspanostuksista eli T&K-investoinneista. Nokian matkapuhelintuotannon loputtua yrityssektorin T&K-menot jopa supistuivat eivätkä ne ole nousseet entiselle tasolleen. Suomessa työn tuottavuuden pudotus oli syvempi ja toipuminen heikompaa kuin vertailumaissa.
Myös kokonaistuottavuus kääntyi laskuun. Sitä pidetään teknologian ja osaamisen mittarina eli tavallaan teknisen kehityksen mittarina. Kokonaistuottavuus selittää sen osan tuottavuuden kasvusta, jota ei voida selittää pääoman ja työpanoksen kehittymisellä. Kokonaistuottavuuden suotuisa kehitys on välttämätöntä maan talouden menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tuottavuuskehitys vaikuttaa kustannuskehityksen ohella ratkaisevasti viennin kehitykseen. Suomen teollisuuden vientimenestys on ollut heikkoa jo kymmenen vuotta. Suomella oli Nokian huippuvuosina 1999-2007 merkittävä vaihtotaseen ylijäämä. Se oli suurimmillaan jopa kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmin Suomella oli ollut vuosikymmeniä krooninen ja suuri alijäämä. Tuolloin kilpailukykyä korjattiin suurilla devalvaatioilla. Vuoden 2008 jälkeen vaihtotase on ollut jälleen alijäämäinen, eikä kilpailukykyä ole nyt voitu korjata devalvaatiolla, koska meillä on euro. Muun muassa Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Saksalla on ollut pitkään jopa suurehko vaihtotaseen ylijäämä. Vaihtotaseen saldo on varsin hyvä kilpailukyvyn mittari. Tämä mittari kertoo sen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti.
Tuottavuuslautakunnan toinen vuosiraportti ”Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa, mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan?” julkistettiin 2.12.2020. Pääpaino raportissa on selittää tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat monet osatekijät. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat olennaisesti yksikkötyökustannusten ja valuuttakurssin eli euron kehitys. Suomen kilpailukyky heikkeni tältä osin merkittävästi vuosina 2005-2015 kilpailijamaihin nähden.
Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät kuten koulutustaso, maan innovaatiokyky, dynaamisuus, luova tuho, kilpailun aste markkinoilla ja monet rakenteelliset syyt. Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa työmarkkinoiden toiminta, työvoiman muuttoliike maan sisällä ja innovaatioiden leviäminen yritysten välillä. Konkreettisesti voidaan havaita, että T&K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti finanssikriisin jälkeen.
Tuottavuuden kasvu on hidastunut lähes kaikissa kehittyneissä maissa jo yli 10 vuoden ajan. Erityisen heikkoa on tuottavuuden kasvu ollut EU-maissa. Suomessa tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut selvästi monia muita maita heikompaa. Kauppalehden pääkirjoituksen mukaan Suomi on pudonnut kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan (Kauppalehti 4.12.2020). Suomi on jäänyt erityisesti jälkeen kone- ja laiteinvestoinneissa sekä T&K-panostuksissa. Tuottavuuden kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa. Palvelualoilla ei ole tapahtunut vastaavanlaista pudotusta viimeisten 10 vuoden aikana.
Tuottavuuslautakunta on tehnyt erinomaista työtä. Kaksi julkaistua raporttia ovat korkeatasoisia. On hyvin valitettavaa, että ne ovat jääneet julkisuudessa varsin vähälle huomiolle. Pääministeri Sanna Marinin hallitus näyttää keskittyvän työllisyyden parantamiseen ja on siinäkin menestynyt heikosti. Työllisyyden kohentaminen on tärkeä aihe, mutta vähintään yhtä tärkeä on tuottavuuden kehitys. Viime kädessä tuottavuuden kehitys ratkaisee maan menestymisen kovassa kilpailussa ja takaa elintason sekä hyvinvoinnin suotuisan kehityksen. Erityisen vaarallista olisi se, että työllisyysaste kohoaisi vain matalan palkkatason toimissa, joilla tuottavuuden kehitys on heikkoa. Hallituksen tulisi pystyä myös rakenteellisiin uudistuksiin, joiden merkitystä koronapandemia on olennaisesti lisännyt.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää