LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä on jättänyt hallitukselle lakialoitteen omaishoidontuen siirtämisestä Kelan maksettavaksi ja tuen muuttamisesta verovapaaksi.
Monet kunnat ja kaupungit ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa hoitopaikkoja on vähennetty heikon rahatilanteen takia. Kun yhteiskunnalle kuulunut hoitovastuu kaatuu yhä enemmän omaisten harteille, tulisi omaishoitajien asemaan tehdä Heikkilän mielestä tuntuvia parannuksia.
– Omaishoitajien asema on tällä hetkellä hyvin heikko ja eri kunnissa vaihtelee hyvin paljon, maksetaanko omaishoidontukea ja kenen sitä on mahdollista saada. Maksatus riippuu siitä, onko kunnissa budjetoitu riittävästi varoja omaishoitoon. Karuimmillaan tämä voi tarkoittaa sitä, ettei uusia tukia myönnetä ennen kuin vanhoja hoidettavia kuolee pois, Heikkilä kertoo.
Jos omaishoidontuki siirrettäisiin Kelan vastuulle, tulisivat kaikki omaishoitajat tasa-arvoiseen asemaan asuinpaikasta riippumatta.
Omaishoitajien tarve kasvaa jatkuvasti
Vanhusten kotihoidon ja omaishoidon tarpeen lisääntyminen johtuu toisaalta väestön ikääntymisestä ja toisaalta hallituksen linjasta, jonka mukaan hoidettavia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon kotihoitoon.
– Minun mielestäni ei ole otettu riittävästi huomioon, että silloin tarvitaan myös enemmän henkilökuntaa, ettei hoitajien kaikki aika mene siirtymisessä vanhuksen luota toisen luo. Tästä seuraa, ettei säästöjä saavuteta vaan päinvastoin kulut lisääntyvät, ellei hoidettavia jätetä täysin oman onnensa nojaan, sanoo Heikkilä.
Lain mukaan omaishoitajille kuuluu kolme vapaapäivää kuussa. Käytännössä monilla kunnilla ei ole riittävästi sijaishoitopaikkoja omaisten vapaiden ajaksi tai kotihoitajia, jotka hoitaisivat huonompikuntoisimpia vanhuksia näiden omassa kodissa.
– Kotihoidossa oleva vanhus on yleensä alttiimpi sairastumaan virus- ja bakteeritartuntoihin laitoksissa. Tämä on yleinen syy siihen, miksi moni omaishoitaja ei käytä vapaapäiviään, koska ei halua altistaa puolisoaan tai vanhempaansa turhille tautitartunnoille, Heikkilä kertoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
