Perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä on jättänyt hallitukselle lakialoitteen omaishoidontuen siirtämisestä Kelan maksettavaksi ja tuen muuttamisesta verovapaaksi.
Monet kunnat ja kaupungit ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa hoitopaikkoja on vähennetty heikon rahatilanteen takia. Kun yhteiskunnalle kuulunut hoitovastuu kaatuu yhä enemmän omaisten harteille, tulisi omaishoitajien asemaan tehdä Heikkilän mielestä tuntuvia parannuksia.
– Omaishoitajien asema on tällä hetkellä hyvin heikko ja eri kunnissa vaihtelee hyvin paljon, maksetaanko omaishoidontukea ja kenen sitä on mahdollista saada. Maksatus riippuu siitä, onko kunnissa budjetoitu riittävästi varoja omaishoitoon. Karuimmillaan tämä voi tarkoittaa sitä, ettei uusia tukia myönnetä ennen kuin vanhoja hoidettavia kuolee pois, Heikkilä kertoo.
Jos omaishoidontuki siirrettäisiin Kelan vastuulle, tulisivat kaikki omaishoitajat tasa-arvoiseen asemaan asuinpaikasta riippumatta.
Omaishoitajien tarve kasvaa jatkuvasti
Vanhusten kotihoidon ja omaishoidon tarpeen lisääntyminen johtuu toisaalta väestön ikääntymisestä ja toisaalta hallituksen linjasta, jonka mukaan hoidettavia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon kotihoitoon.
– Minun mielestäni ei ole otettu riittävästi huomioon, että silloin tarvitaan myös enemmän henkilökuntaa, ettei hoitajien kaikki aika mene siirtymisessä vanhuksen luota toisen luo. Tästä seuraa, ettei säästöjä saavuteta vaan päinvastoin kulut lisääntyvät, ellei hoidettavia jätetä täysin oman onnensa nojaan, sanoo Heikkilä.
Lain mukaan omaishoitajille kuuluu kolme vapaapäivää kuussa. Käytännössä monilla kunnilla ei ole riittävästi sijaishoitopaikkoja omaisten vapaiden ajaksi tai kotihoitajia, jotka hoitaisivat huonompikuntoisimpia vanhuksia näiden omassa kodissa.
– Kotihoidossa oleva vanhus on yleensä alttiimpi sairastumaan virus- ja bakteeritartuntoihin laitoksissa. Tämä on yleinen syy siihen, miksi moni omaishoitaja ei käytä vapaapäiviään, koska ei halua altistaa puolisoaan tai vanhempaansa turhille tautitartunnoille, Heikkilä kertoo.
