

LEHTIKUVA
Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.
Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman budjetin.
EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.
Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa
Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.
Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä uudistuksista. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.
Pohjoinen vastaan etelä
Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.
Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouskehitys CEPS Bruegel-instituutti finassipolitiikka eurobondit Vakaus- ja kasvusopimus korona yhteisvastuut Euroopan unioni EU:n budjetti Olaf Scholz Emmanuel Macron EU-komissio Ylivelkaantuminen Nettomaksaja velkasaneeraus Talouskuri EKP Heikki Koskenkylä Ranska Inflaatio Velkaantuminen Saksa Italia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – “Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Euroopan komissio näyttää jo valinneensa yhä syvemmän velkaunionin

IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?

Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: “Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Ilmaisia energiaremontteja tarjolla – Italia pistää EU-rahaa palamaan

PS-Nuoriso vaatii pääministeriä selvittämään Saksan liittokanslerin lausuntoja: EU-kärkimaat eivät päätä suvereenien valtioiden puolesta

Taloussanomat: ”Italia tukee kansan ja yritysten energiapiinaa lähes 130-kertaisella rahamäärällä Suomen hallituksen ilmoittamaan täsmätukeen verrattuna”
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Samuli Salminen ja Simo Grönroos avaavat karuja tutkimustuloksia: Maahanmuutto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen vaan Ponzi-pyramidihuijaus, joka pahentaa tilannetta

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää