Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU-elvytysrahaston laillisuutta. Koskenkylä käsittelee videohaastattelussa rahaston kolme keskeistä juridista ongelmaa. Hän korostaa myös, että Suomessa näkyvästi esillä olleen EU:n oikeuspalvelun kanta on vain alustava arvio.

(Juttu jatkuu videoikkunan alapuolella)

Youtube, 4 min.

Komission 750 miljardin elvytysrahasto – toteutuuko se?

Luulisin, että toteutuu jossain muodossa, mutta pienempänä kuin mikä se tällä hetkellä on. Näkisin keskeisimpänä syynä sen, että Saksa on muuttanut linjaansa. Tämä saattaa johtua siitä, että liittokansleri Angela Merkelillä on viimeinen vuosi vallassa, ja hän haluaa tätä kautta jättää jonkinlaisen puumerkin Eurooppalle.

Mikä on Suomen kanta rahastoon?

Varovaisen myönteinen. Suomalaiset eivät uskalla rähjätä tällaisista asioista. Suomi haluaisi pienemmän rahaston, joka olisi enemmän lainapainotteinen.

Monet asiantuntijat näkevät rahastossa oikeudellisia ongelmia. Mitä ne ovat?

Niitä on varsin paljon. Komissio perustelee hätätilamenettelyllä, joka on eräs artikla EU-perussopimuksessa. Tämä tarkoittaa poikkeavia olosuhteita, esimerkiksi luonnonmullistusta. Periaatteessa tätä kautta rahoituksen voisi tehdä, mutta nyt on kyseessä 30 vuoden periodi. Komission mukaan investoinnit painottuvat. Tämähän ei ole mitään hätätilaa. On tietty ristiriita tämän pykälän kanssa.

Myös no bailout -artikla, joka kieltää yhteisvastuun maiden veloista. Kyllä sitäkin kautta [oikeudellisia ongelmia] tulee. Koska 30 vuoden aikainen laina pitää kuinkin maksaa, eikä tiedetä, mitä sen aikana tapahtuu. Jokin jäsenmaa voi mennä konkurssiin.

Lopuksi on vielä kaikkein vaikein pykälä, johon perustuslakivaliokunta Suomessa iski kiinni: EU:n budjetin tulot ja menot on oltava tasapainossa. Tämä elvytysrahasto on jonkinlainen lisäbudjetti sen päälle, ja sen tulopuolta rahoitetaan lainoilla. Budjetin menoerien rahoittaminen lainoilla on jyrkästi pykälissä kielletty.

EU:n oikeuspalvelu näytti rahastolle vihreää valoa. Mikä merkitys tällä on?

Kyseessä on ainoastaan alustava arvio. Siinä suomalainen media ei ole kertonut, mikä tilanne todella on. Euroopan tuomioistuin on se, joka viime kädessä arvioi. Menee vuosia, ennenkuin sieltä mitään arviota tulee. Tämä [oikeuspalvelun kanta] on vain eräänlaista neuvonantoa. Jos aikanaan jokin tuomio tulee, niin se tulee niin myöhään, että nämä rahat on jo silloin maksettu. Ei niitä voida enää sen jälkeen periä takaisin.

Kuinka paljon Suomen vastuut kasvavat, jos rahasto perustetaan?

Arvioita on tehty, mutta koska kyseessä on 30 vuoden periodi, on laskeminen vaikeaa. Kuinka kauan korot ovat näin matalalla? Nehän voivat nousta paljonkin. Perusarvio on se, että vastuut kasvavat noin 13 miljardilla, ja saadaan takaisin noin 8 miljardia. Eli noin viisi miljardia nettona. On myös huomattava, että olemme olleet mukana aikaisemmissa tukipaketeissa. Vastuut menevät lähelle kymmentä miljardia. Tämä on Suomelle suuri summa.

Jos rahasto perustetaan, niin mihin nämä rahat sitten käytetään?

Komissio korostaa investointeja. On vaikeaa saada selvää, kuinka paljon näihin satsattaisiin. Mutta se, että komissio alkaisi ohjailla investointitoimintaa, ja luettelemaan painopistealueita, minne investointeja pitäisi suunnata (vihreä teknologia, digitalisaatio, robotit ym) on erittäin outoa.

Vakaus- ja kasvusopimus oli tällaista samanlaista ohjailua. Se on hyllytetty. Ei ole mitään tietoa siitä, milloin se tulee takaisin. Mielestäni investoinnit pitäisi ohjata pääomamarkkinoiden kautta. Yritysten kautta. Ei tällainen komission tyyppinen “Gosplan” (Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea).

Kuinka tärkeä tämä rahasto on EU:lle?

Se on tärkeä, ja ei tärkeä. Tärkeä joillekin maille, koska ne saavat tukea hankalaan tilanteeseen. Mutta suhteessa EU:n kokoon tämä ei ole kovin suuri. Kaikki keskeiset ongelmat – kilpailukykyongelmat, rakenneongelmat, usean jäsenmaan ylivalkaantuminen, budjetin alijäämäisyys – ne eivät tällä lainkaan poistu.