

Sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma närkästyi, kun häntä pyydettiin määrittelemään sana ”nainen”. / LEHTIKUVA
Hämmentävä naistenpäivä Suomessa: Sukupuolentutkimuksen dosentti ei osaa määritellä, mikä on nainen
Eduskuntavaalien 2023 alla Suomessa on meneillään varsin hämmentävä sukupuoliin liittyvä kansalaiskeskustelu. Sijaiskärsijäksi on joutunut myös salolaisen alakoulun oppilas, jonka oppilastyöhön kirjattu näkemys kahdesta sukupuolesta on äskettäin jyrätty maahan tasa-arvovaltuutetun arvovallalla.
Mikä on nainen? Kolmen sanan kysymys olisi ollut naurettava kymmenen vuotta sitten, ehkä jopa vielä viisi vuotta sitten, mutta tänä päivänä, kulttuurisotien velloessa ja woke-ideologian rantauduttua Suomeen, yhteisen kielemme sanojen merkityssisältö on alkanut hämärtyä.
On kulunut vasta reilu kuukausi siitä, kun eduskunta hyväksyi laajaa vastustusta herättäneen translain. Tänään, naistenpäivänä, ollaan jo tilanteessa, jossa sosiaalisen median keskusteluissa kiivaasti haetaan vastausta siihen, mikä oikeastaan on nainen.
Vastausta kysymykseen vaaditaan etenkin alan johtavalta asiantuntijalta, sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresmalta, joka parhaillaan osallistuu YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon New Yorkissa osana Suomen delegaatiota.
Tamperelainen kokoomuksen nuorisopoliitikko ja lukiolainen, nettivaikuttaja Mats Uotila pyytää Saresmaa yksinkertaisesti vain määrittelemään, mitä tarkoittaa sana ”nainen”, mutta turhaan, sillä Saresma ei halua osallistua kansalaiskeskusteluun omalta tieteenalaltaan.
Suomi on siis lähettänyt edustustehtäviin naisten asemaa käsittelevään tapahtumaan YK:n päämajaan sukupuolentutkijan, joka ei halua määritellä sanaa ”nainen”. Hyvin menee. @tuijasaresma pic.twitter.com/OR5aWo8CEY
— Mats Uotila (@MatsUotila) March 7, 2023
Onko akateemisten käsitesisältöjen kysyminen provokaatio?
Saresma – joka siis on sukupuolentutkimuksen dosentti ja on parhaillaan Atlantin toisella puolella YK:n naisasiaa käsittelevässä istunnossa – siis kieltäytyy määrittelemästä, mitä sana ”nainen” tarkoittaa.
Sen sijaan Saresma uhriutuu. Hän kehystää kysymyksen provokaatioksi ja ”pelottavaksi superkonservatiiviseksi puheeksi”.
Täällä YK:ssa tunnistaa tuon diskurssin: se on samaa superkonservatiivista puhetta, jota eilen kuultiin Unkarin ja Valko-Venäjän puheenvuoroissa yleisistunnossa muiden maiden käyttäessä puheenvuoronsa tasa-arvon ja rauhan edistämiseen. Pelottavaa että Suomessakin kannattajia!2/2
— Tuija Saresma (@tuijasaresma) March 7, 2023
Kysymyksen esittäjä kuitenkin itse ihmettelee Saresman reaktiota.
Nykyään on siis superkonservatiivista puhetta kysyä miten sukupuolentutkija määrittelee sanan ”nainen”? Selvä.
— Mats Uotila (@MatsUotila) March 7, 2023
Siinä missä sukupuolentutkimuksen dosentti vaikenee, muilta Twitter-käyttäjiltä on jo saatu selkeitä ja havainnollisia vastauksia kysymykseen. Saattaa tosin olla, että sukupuolentutkimuksen alalla on hylätty perinteinen käsitys naiseudesta.
Koska alan ammattilainen @tuijasaresma ei osannut vastata tälle esitettyyn kysymykseen, minä teen sen hänen puolestaan ja ihan ilmaiseksi. Nainen on aikuinen naaraspuolinen ihminen.
— Lasse 🚴♂️ (@Laspaa1) March 7, 2023
Monet suomalaiset tieteentekijät osallistuvat aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää ihmetteleekin yleisellä tasolla haluttomuutta kieltäytyä akateemisten peruskäsitteiden määrittelystä – vieläpä tilanteessa, jossa kysymys on omalta tutkimusalalta.
Jos minua pyydettäisiin määrittelemään tutkimusalani keskeisiä käsitteitä, minun olisi hyvin vaikea pitää moista toimintaa provosointina. Ei edes silloin, jos en osaisi määrittelyä tehdä.
Hyvää huomenta.
— Mikko Vuorenpää (@MikkoVuorenpaa) March 8, 2023
Tasa-arvovaltuutettu jyräsi alakoulun oppilaan
Tänään, naistenpäivänä, toinen kuuma, sukupuoleen liittyvä keskustelunaihe on myös salolaisen Mustamäen alakoulun opettajien woke-henkinen reaktio koulun oppilaan oppilastyöhön, josta opettajat kantelivat tasa-arvovaltuutetulle asti. Kyllä, luit oikein.
Salon Seudun Sanomat kertoi eilen verkkosivullaan Mustamäen koulun päätöksestä kieltää syrjiväksi katsottu oppilastyö, johon pyydettiin kannanottoa myös tasa-arvovaltuutetulta. Erityisesti pyydettiin kannanottoa työhön sisältyvään lauseeseen ”sukupuolia on vain kaksi”.
Yllättäen tasa-arvovaltuutettu asettuu Mustamäen koulun opettajien puolelle – koulun oppilasta vastaan. Tasa-arvovaltuutettu jopa leimaa koululaisen työn vähemmistöjä syrjiväksi ja loukkaavaksi.
Tasa-arvovaltuutettu perustelee outoa näkemystään sillä, että kouluilla olisi tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus huolehtia sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellon noudattamisesta.
Toisin sanoen oppilastyöhön sisältyvä, totuudenmukainen lause ”sukupuolia on vain kaksi” onkin tasa-arvovaltuutetun mielestä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.
– Koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin, tasa-arvovaltuutetun lausunto päättyy. Lausunnosta ei käy ilmi, kuka sen on kirjoittanut.
Sosiaalisen median kanavilla tapauksesta on havaittu politisoituneen 1970-luvun löyhkää.
70-luvun henki tunkee vahvasti koululaitokseen, eikä se ole ihme, koska opetusministeri on nimeään vaihtaneesta SKP:stä. Miksi 70-luvusta ei opittu mitään, ja ideologian annetaan taas korvata tiede kouluissa?
— Matti M (@UncleDonald77) March 8, 2023
Eduskunnan sivuilla tiedot vain mies- ja naisedustajista
Tasa-arvovaltuutetun näkemystä siitä, että syrjinnäksi katsotaan todellisuutta kuvaavan lauseen esittäminen, voidaan pitää kyseenalaisena etenkin siksi, että mies- ja naissukupuolen ohella muiden sukupuolien olemassaolosta on vaikeaa löytää todennettua tietoa.
Esimerkiksi Suomen eduskunnan verkkosivulta ei löydy tukea uskomukselle, että sukupuolia olisi kahta enempää.
Eduskunnan verkkosivulla on tietoja lakipakettien äänestystuloksista, joita voi tarkastella eri tavalla jaoteltuna: kansanedustajittain, eduskuntaryhmien mukaan, vaalipiireittäin tai sukupuolen mukaan.
Jos tarkastellaan esimerkiksi viimeviikkoista äänestystä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi ja pyritään selvittämään, miten edustajat äänestivät sukupuolen mukaan, eduskunnan sivuilla on vain mies- ja naisedustajien sukupuolikategoriat. Muiden sukupuolien sarakkeita ei ole.
Tilastoistakaan ei löydy kahta enempää sukupuolia
Suomessa voimassa oleva tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on säädetty siksi, että lain tarkoitus on vähentää sukupuoleen liittyvää syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleensä ja erityisesti työelämässä. Koska tasa-arvolain nimessä ei naisten ja miesten lisäksi mainita muita sukupuolia, looginen johtopäätös tietenkin on, ettei niitä ole.
Perussuomalaiset on moittinut aiemmin suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ideologisuudesta, joka on jyrännyt alleen reaalimaailman tosiasiat. Esimerkiksi valtioneuvoston tasa-arvopoliittiseen selontekoon on lisätty tekstiä niin sanotusta ”sukupuolen moninaisuudesta”, jossa annetaan ymmärtää, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi.
Kansanedustaja Jukka Mäkynen huomautti viime syksynä, että edes sukupuolen moninaisuusopin kannattajat eivät toistaiseksi ole pystyneet määrittelemään, mitä muut sukupuolet ovat ja kuinka ne ovat objektiivisesti tunnistettavissa, sillä sukupuolieroista puhuttaessa muut sukupuolet haihtuvat kulisseihin.
– Esimerkiksi palkkaeroista, koulutuseroista, terveyseroista ja perhevapaiden käytöstä puhuttaessa sukupuolia tuntuu olevan vain kaksi, Mäkynen totesi moittien tasa-arvopoliittista selontekoa epäjohdonmukaisuudesta.
Uutta sukupuoli-ideologiaa ajetaan itsestäänselvyytenä
Naistenpäivänä suomalaisten tietoisuuteen ajetaan uutta uljasta sukupuoli-ideologiaa ikään kuin itsestäänselvyytenä, johon ei ole kenelläkään vastaan sanomista. Salolaisen Mustamäen alakoulun oppilaaseen kohdistunut virkamiesvalta voidaan nähdä ikävänä ajatuspoliisi-tyyppisenä toimintana.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa kantaa naistenpäivän keskusteluun sukupuolesta ja naisten asemasta.
Naiseutta ei tämän päivän Suomessa uhkaa epätasa-arvo tai riistävä patriarkaatti vaan woke-hulluus ja sukupuolettomuus.
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 8, 2023
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ajatuspoliisi superkonservatiivinen puhe nainen naistenpäivä sukupuoli-identiteetti Mats Uotila Woke-ideologia tasa-arvovaltuutettu Woke sukupuolten moninaisuus kansalaiskeskustelu Mikko Vuorenpää Tuija Saresma sukupuolet sukupuolentutkimus Translaki Riikka Purra Tasa-arvo Jukka Mäkynen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kääk! Disney kielsi julkaisemasta Don Rosan legendaarisia Roope Ankka -sarjakuvia woke-syistä

Maailmankuulu vasemmistoälykkö arvostelee wokea, rinnastaa sen uskonnolliseen fanatismiin

Melko sakeaa: Oikeusministeriö kehottaa nuoria äänestäjiä etsimään eduskuntavaaliehdokasta ilmastolakkoja organisoivan poliittisen järjestön vaalikoneesta

Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois

Turkkila: Lapsellisia kysymyksiä

Woketus vei Berliinin poliiseilta kahvimukit – ohut sininen viiva aiheutti rasismikohun

Woke on moderni riita-ideologia, jonka määrittämät ongelmat asettuvat normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin

Rajua kritiikkiä tv:n deittiohjelmalle: Liian paljon valkoisia alttarilla – ei edusta koko kansaa

Ruotsin yleisradio raportoi jälleen epäkohdasta: Valkoiset, keski-ikäiset miehet yliedustettuina uutisissa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää