Hämmästyttävä RT-kortti – ”muslimit eivät suosi maantasolla olevia asuntoja”

Viime syyskuulle päivitetyssä Rakennustiedon julkaisemassa kortissa todetaan, että ulkomaalaisväestön määrä kasvaa varsinkin pääkaupunkiseudulla, ja että se merkitsee yhä vaihtelevampia tapoja elää ja käyttää asuinympäristöä. “Tämä tulee huomioida asumisen suunnittelussa, jotta se olisi sosiokulttuurisesti mahdollisimman kestävää”, ohjeissa sanotaan.

Kortissa kuvataan seikkaperäisesti, millaisia eritystarpeita varsinkin muslimiperheillä asumiseen liittyy. Maahanmuuttajien kantaväestöstä eroava ikä- ja perherakenne vaikuttavat heidän asumistarpeisiinsa. Kortin mukaan “joidenkin etnisten ryhmien kohdalla keskimääräinen perhekoko on huomattavasti kantaväestön perhekokoa suurempi”. Esimerkiksi somalinkielisistä alle 15-vuotiaita lapsia on peräti 42 prosenttia, kun heitä on kantaväestöstä vain 17 prosenttia.

Muslimeilla pitkä toivelista

Erityisen paljon kantaväestön asumistarpeista poikkeavia ratkaisuja tarvitsevat ohjeen mukaan muslimit. Eri sukupuolta olevien lasten ei ole hyväksyttävää nukkua samassa huoneessa täytettyään seitsemän vuotta. Muslimimaissa asunnoissa saattaa olla erilliset oleskelutilat miehille ja naisille. Kun Suomessa on yleensä käytettävissä vain yksi makuuhuone, saattavat muslimimiehet ohjeistuksen mukaan lähteä pois kotoa naispuolisten vieraiden saapuessa ”antaakseen heille mahdollisuuden yksityisyyteen”.

Ohjeen mukaan avoimet tilat ovat erityisen ongelmallisia muslimeille. Sen sijaan ovella suljettava keittiö “mahdollistaa huivien riisumisen ruokaa laitettaessa, vaikka talossa olisi miesvieraita”. Muillekin maahanmuuttajaryhmille ovettomat keittiöt voivat olla pulmallisia, koska voimakkaiden mausteiden haju leviää silloin koko asuntoon.

Sisäänkäynnit ja ikkunat eivät ole yhtään helpompia: “Yksityisyyden näkökulmasta ongelmallista on, jos ulko-oven avattaessa ulkoa tai porraskäytävästä syntyy avoin näkymä moneen asunnon osaan. Tällöin ulkopuolinen saattaa nähdä ilman huivia olevan naisen. Myös ikkunat olisi hyvä sijoittaa niin, että kadulta, pihalta tai muista rakennuksista ei ole suoraa näköyhteyttä asuntoon”.

Ohjeet tehty keskustelun avaamiseksi

On selvää, että kaikkien näiden erityistarpeiden huomioiminen lisäisi maahanmuuttajien asumiskustannuksia verrattuna vastaavissa kaupungin vuokra-asunnoissa asuvaan kantaväestöön. Se olisi samanlaista positiivista erityiskohtelua, jota Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma epäili sosiaalitoimen harjoittavan myöntäessään harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Rakennustieto Oy julkaisee RT-kortistossaan muun muassa ohjeita rakentamiseen.

– Maahanmuuttajien asumistarpeita käsittelevä teksti on kuitenkin ideakortti, joita on julkaistu RT Netissä lähinnä keskustelunavauksiksi, kertoo Rakennustiedon hallinto- ja viestintäjohtaja Riitta Ollila.

– Niissä yleensä referoidaan jotain alaan liittyvää tutkimusta. Ne eivät missään tapauksessa omaa RT-ohjekortin statusta, joka syntyy vain toimikuntatyöskentelyn konsensusprosessin läpikäyneistä ohjeista.

Ei vaikuta vielä Helsingissä

Keskustelunavaus ei näyttäisi ainakaan vielä vaikuttaneen sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon. Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randellin mukaan Helsingin kaupungilla ei ole erikseen määriteltyä asuntopolitiikkaa maahanmuuttajien tai erityisesti muslimien asuntoasioiden järjestämiseksi.

– Valtaosaltaan maahanmuuttajien asuntoasiat eivät poikkea mitenkään kantaväestön asuntotarpeista. Uudistuotannon osalta pyritään toki tuottamaan asukkaiden tarpeisiin hyvin vastaavia asuntoja, mutta ainoastaan hyvin harvojen erityisryhmien osalta tehdään asuntoihin räätälöityjä ratkaisuja. Tällöin on kyse esimerkiksi kehitysvammaisten asunnoista, jolloin asuntoihin joudutaan tekemään hoivan järjestämisen vuoksi erityisiä tilaratkaisuja, Randell selittää.

Muutoin asunnontarvitsijoiden tarpeisiin pyritään Randellin mukaan vastaamaan hyvällä asuntosuunnittelulla, joka mahdollistaisi mahdollisimman monenlaisten kotitalouksien asumisen kyseisissä asunnoissa.

– Asuntoa suunniteltaessa tulee perusajatuksena kuitenkin olla se, että asunto on jatkossakin mahdollisimman monenlaisten kotitalouksien toiveiden mukainen. Mikäli asunnot räätälöitäisiin hyvin yksilöllisiksi, olisi niiden jälleenvuokraaminen huomattavasti nykyistä haastavampaa ja niitä jouduttaisiin mahdollisesti muuttamaan asukkaiden vaihtuessa, Randell kertoo.

”Vääräuskoiset saastuttivat jääkaapin”

Perussuomalaisten kansanedustajan Juho Eerolan tiedossa ei ole maahanmuuttajien suosimista tältä osin, vaikka hän olikin yhteensä kaksitoista vuotta töissä Kotkan maahanmuuttopalveluissa. Muutaman kerran hän kuitenkin törmäsi tilanteisiin, joissa maahanmuuttajat itse vaativat erityiskohtelua.

– Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa saatettiin yrittää saada itselle erillistä jääkaappia, kun “vääräuskoiset saastuttivat yhteisen jääkaapin sianlihalla ja oluella”. Vaateisiin ei kuitenkaan suostuttu.