Pääkaupungin asukasluku kasvaa tänä vuonna yhden pikkukaupungin verran. 10 000 ihmistä lisää kaipaa asuntoa ja useat myös työtä. Kaupunkiinmuuttajista enää vain kolmannes on kantasuomalaisia.

Helsingin Uutiset –lehdessä kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori valottaa muuttoliikettä tilastojen valossa, elokuun loppuun mennessä näytti tältä: Kaikkiaan 8 011 asukkaan väestölisäyksestä 2 640 henkilöä on kielensä mukaan kotoisin maista, joista on haettu turvapaikkaa. Hieman vähemmän, 2 590 henkilöä, on äidinkieliryhmänsä mukaan muualta ulkomailta. 2 780 puhuu kotimaisia kieliä.

Kaupungin uusista asukkaista noin kolmannes on oleskeluluvan saaneita ja he keskittyvät asumaan Itä-Helsinkiin. Tämä johtuu siitä, että idässä on enemmän kaupungin asuntoja ja ne ovat kaikkein heikommassa asemassa oleville ainoa keino saada katto pään päälle.

Kaupungin tietokeskuksen tilastojen mukaan itäisen suurpiirin asukkaista jo 24,6 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Helsingin kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä siellä asuu vajaat 30 prosenttia. Vuoden 2017 alussa ulkomaalaistaustaisia oli eniten Kurkimäessä, Meri-Rastilassa, Kallahdessa ja Itäkeskuksessa. Näissä kaupunginosissa heidän osuutensa koko väestöstä oli yli kolmannes.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan Helsingissä asuu 11 prosenttia Suomen väestöstä, mutta yli neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asuu ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen väestöstä on noin viidennes.

SUOMEN UUTISET