Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto
Hallitus yritti nujertaa opposition
Hallitus yritti kaikkensa opposition nujertamiseksi. Kokoomuksen ja SDP:n yhteiseksi taktiikaksi oli ilmeisesti hyökkäys keskustan Juha Sipilää vastaan ja hänen visionsa leimaaminen hänen asiantuntemattomiksi ja utopiaksi.
Sivulauseissa niin Jyrki Katainen (kok.) kuin Jutta Urpilainen (sd.) kuitenkin kiittivät opposition merkittävästä osuudesta sote-uudistuksen luomiseen. Opposition tuki kelpasi siis tiukassa paikassa, mutta TV-kameroiden loisteessa kiitosten kohteet leimattiin asiantuntemattomiksi.
Sipilä tilille leikkauksista
Sipilä koetettiin saada tilille, mitä 700 miljoonan euron leikkauksia hän tekisi, kun veronkorotuksiin hän ei halunnut ryhtyä. Väitettiin myös jopa, että hän olisi vaatinut 8 miljardin sopeutusta ilman leikkauksia.
Vastaus oli, että veronnostoa ja 700 miljoonan vajetta ei tarvita, jos valtion omaisuuden myynnistä saatavilla investoinneilla saadaan talous kasvamaan nopeammin. Sopeutusta taas voidaan tehdä monellakin tavalla.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vastasi SDP:n Antti Lindtmanin syytöksiin, että talouskasvu vaikuttaa ilman muuta siihen, kuinka suurta sopeutusta milloinkin tarvitaan. Hän vastasi selkeästi ja painokkaasti, “että demarikin sen ymmärtää”. Urpilainen löi Sipilää vielä sanomalla, ettei hän voi tehdä kehysratkaisuja minkään puolueen toiveajattelun, kuten keskustankaan utopioiden varaan, vaan valtiovarainministeriön arvioiden pohjalle.
Keskustan Tuomo Puumala taas onnitteli Urpilaista vaalikampanjansa avaamisesta Juttatuvan lisäksi nyt myös eduskunnassa.
Soini vetosi soten puolesta, mutta entäpä kuntauudistus?
Puheenjohtaja Timo Soini vetosi hallitukseen, ettei hyvin tehtyä sote-uudistuksen alkua jätettäisi kesken – ja etteivät sosialistit vesittäisi suurta huomispäivän ratkaisua eilispäivän jäänteeksi.
Soini ihmetteli myös hallituksen kyvyttömyyttä toisen ratkaisun, kuntauudistuksen viemisessä läpi. Kun sote-ratkaisu meni hyvin, miksei apu kelvannut kuntapuolellakin? Miksei kokoomus onnistunut poistamaan viiden vuoden suoja-ajan ja suoja-aikojen ketjutuksen tuomia ongelmia suuresta halustaan huolimatta, Soini kysyi.
– Minua huolettaakin, kuka hallitusta johtaa? Pääministeri Katainen, te lähdette ja kunnioitan sitä. Mutta valtiovarainministeri Urpilaista taas kampitetaan omassa puolueessa ja sitä minä en ymmärrä, Soini ihmetteli ja jatkoi vielä kuntauudistuksesta:
– Kouvolassa odotettiin viisi vuotta ja sitten irtisanottiin 600 työntekijää. Sitäkö te haluatte, Soini kysyi.
Tästä nousi pieni sanasota Soinin ja vasemmiston välille. SDP:n Sirpa Paatero väitti irtisanottuja olleen lopulta vain 13 ja arveli, ettei paremmalla talouskehityksellä heitä olisi ollut ehkä yhtään.
Ylen mukaan Kouvola vähentää vuoden loppuun mennessä 320, irtisanottuja tulee 37 ja säästöjä 13 miljoonaa. Loput 300 vähennettävää työpaikkaa päätetään palveluverkoston karsinnan pohjalta.
Entä jos Espoo ja Vantaa yhdistetään?
Paavo Arhinmäki (vas.) väitti, ettei Soinilla löydy sydäntä pienituloisille ja naisvaltaisille kunta-aloille, irtisanottavat kun olisivat tavallisia kunnan pienituloisia työntekijöitä. Hän tarttui Kouvolaan hieman haparoivin ottein:
– Kouvolassa sanottiin irti 600 – sitäkö perussuomalaiset haluavat?
Soini ei tätä tarkoittanut ja kysyi hallitukselta, aikooko se tosiaan säilyttää kaikki johtajien virat sittenkin, jos suurkunnat Espoo ja Vantaa ja vauras Kauniainen siitä välistä lyödään yhteen.
Tästä pillastui SDP:n vantaalainen kellokas Antti Lindtman, joka muistutti johtajille voitavan tarjota muutakin kuin johtajan työtä.
Kauko Tuupainen (ps.) kertoi Jyväskylän kokemusten pohjalta, että puhe pelkistä työntekijöistä on pötyä: kuuden kunnan yhdistymisessä jää runsaasti korkeapalkkaisia virkamiehiä, mistä jää suuret kulut: mitä tehdään kuudelle kunnan johtajalle ja -kamreerille, hän mainitsi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää